Pienituloisuuden yhteys taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kokemuksiin Suomessa

Abstract

Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi keskeinen hyvinvointivaltion tavoite ja tehtävä. Erityisesti 2000-luvulla yhteiskunnallinen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut Suomessa ja maailmalla. Tulo- ja varallisuuseroissa mitattu taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut rikkaiden rikastumisen ja elintason kehityksen epätasaisen jakautumisen seurauksena. Eriarvoistumiskehitykseen ovat vaikuttaneet lisäksi teknologinen kehitys, globalisaatio sekä rakenteelliset ja demografiset muutokset. Yksilön ja tämän vanhempien sosioekonominen asema ja yhteiskuntaluokka ylläpitävät eriarvoisuutta, kun vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa yksilön koulutuksen korkeuteen, työllistymiseen, tulotasoon ja luokka-asemaan. Myös koulutustaso vaikuttaa tuloeroihin ja sosioekonomiseen asemaan sekä kokemuksiin yhteiskunnallisista ristiriidoista ja tulonjakopolitiikasta. Sukupuolten välillä taloudellinen eriarvoisuus on Suomessa hyvin pientä, joskin yleisesti naisten tulot ovat miehiä pienemmät. Tulot ovat jakautuneet jonkin verran myös alueellisesti, ja pienistä eroista huolimatta alueellinen taloudellinen eriarvoisuus on kasvussa.

Tässä tutkielmassa selvitettiin, onko pienituloisuus yhteydessä kokemuksiin taloudellisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja vaikuttavatko mahdolliseen yhteyteen vanhempien sosioekonominen tausta ja yksilön koulutustaso. Lisäksi tutkittiin, eroavatko tuloluokan ja eriarvoisuuden kokemusten väliset yhteydet suuralueittain. Taloudellista eriarvoisuutta tarkasteltiin tuloerojen epäoikeudenmukaisuuden kokemusten ja sosiaalista eriarvoisuutta sosiaaliryhmien välisten ristiriitojen kokemusten avulla. Aineistona (N = 755) käytettiin vuoden 2019 International Social Survey Programmen (ISSP) Suomen aineistoa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Lopuksi alueellisia eroja selvitettiin interaktion testauksen avulla.

Tutkielman tuloksista havaittiin, että pienituloisilla oli suurituloisia suurempi todennäköisyys kokea tuloerot epäoikeudenmukaisiksi ja ristiriidat voimakkaammiksi. Koulutustason lisääminen heikensi tuloerojen epäoikeudenmukaisuuden kokemusten ja tuloluokan välistä yhteyttä. Vanhempien sosioekonomisen taustan lisäämisen seurauksena pienituloisten luokka ei ollut enää tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä tuloerojen epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Sosiaaliryhmien välisten ristiriitojen kokemusten ja pienituloisuuden yhteys heikkeni koulutustason ja vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutuksen myötä. Eriarvoisuuden kokemusten ja tuloluokan välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja suuralueittain.

Tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia tuloluokan ja taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kokemusten välisestä yhteydestä. Tulokset viittaavat siihen, että taloudellisesti hyvässä asemassa olevat, jotka todennäköisesti kärsivät yhteiskunnan eriarvoisuudesta vähiten, näkevät myös eriarvoisuuden vähäisempänä kuin pienituloiset, joihin eriarvoisuus ja sen kasvu vaikuttavat enemmän. Tulokset koulutuksen ja vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutuksista tuloluokan ja eriarvoisuuden kokemusten väliseen yhteyteen mukailevat aiempaa tutkimusta. Lisäksi tutkielman tulokset osoittavat, että tuloluokasta riippumatta merkittävä osa vastaajista kokee erityisesti taloudellista eriarvoisuutta esiintyvän suomalaisessa yhteiskunnassa. Eriarvoisuuden kokemukset viittaavat siihen, että eriarvoisuuden vähentämiseen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn tulisi panostaa aiempaa enemmän julkisen vallan toimin.