Koulun kerhotoiminta lapsuuden hyvinvointia rakentamassa : tapaustutkimus koulun kohdennetuista liikuntakerhoista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor Helsingfors universitet, pedagogiska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences en
dc.contributor Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma fi
dc.contributor Doktorandprogrammet i genus, kultur och samhällsforskning sv
dc.contributor Doctoral Programme in Gender, Culture and Society en
dc.contributor.author Lehto, Satu
dc.date.accessioned 2021-09-10T04:48:43Z
dc.date.available 2021-09-22
dc.date.available 2021-09-10T04:48:43Z
dc.date.issued 2021-10-02
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-7528-1
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/334231
dc.description.abstract This PhD study explores schools’ targeted sport clubs and their potential for building and supporting children’s well-being. In 2004–2007, The Schools of Turku on the Move along with the City of Turku implemented a large project with the aim of supporting children’s and young adults’ holistic well-being and school satisfaction through physical activity. One focus of development chosen for this project was targeted school sports clubs. An invitation to a sports club was extended to children who did not attend any organised free-time physical activity. Since the reasons for children’s physical inactivity are manifold (obesity, weak social skills, lack of family support, etc.), the schools were allowed to further specify their invitation criteria and activity emphasis. The ultimate objectives of targeted school sports clubs were to reduce health- and wellness-related discrepancies among children, while simultaneously supporting the well-being of children who were at high risk of exclusion. The research is centered around educational sciences, in particular physical education, and the new social studies of childhood. This type of research regards school clubs and physical activity environments as key components in constructing childhood. The research data were gathered in 2006–2007 from nine different primary school sports clubs that were participants in The Schools of Turku on the Move. The research material was composed of short stories (N=51) by second to sixth graders by an empathy-based method as well as the children’s (N=21) and the teachers’ (N=12) interviews. In addition, this PhD study explores official documentation (N=51) governing school clubs from 1995 to 2011. A qualitative case study was chosen as the approach to the research. Content analysis was employed to analyze the official documentation (Article II), whereas the research material gathered from the school clubs and created with children was analyzed using theory-driven content analysis and examined as data-driven (Article III). The material gathered from the children and teachers was examined from feminist pedagogy and engaged pedagogy points of view (Article IV). Through the research process, children’s well-being became increasingly defined through engagement and promotion of engagement. The understanding of promotion of engagement and child well-being was deepened through the Convention on the Rights of the Child and a positive recognition perspective. Children described school sports clubs as pleasant places which brought them joy. Other important factors that contributed to these positive experiences with school sports clubs included bonds to friends and teachers, relaxed atmosphere while playing sports, and freedom to make choices and voice opinions. Children’s narratives through the short stories also brought to light the fear of negative attention from peers during sport events. However, children’s descriptions mainly focused on engagement and inclusion and creating an engaged and promotive environment. A targeted sports club seemed to lower power relations between different participants and promote an equal learning environment. These factors support an equal physical activity and hobby culture for children. The school club environment and prioritizing well-being from the perspective of positive recognition made it possible to genuinely acknowledge the individual within each child. Familiarization, in turn, laid the foundation for the teacher to be able to give recognition to children in matters that the children themselves deemed important. School clubs provided children with a physically and, especially in small clubs, socially safe place to exercise. Keywords: school club activity, children’s well-being, targeted school sports clubs, support of well-being, qualitative case study. en
dc.description.abstract Tämän kasvatustieteen, erityisesti liikuntakasvatuksen ja yhteiskuntatieteellisen lapsuudentutkimuksen kenttään sijoittuvan väitöstutkimuksen tavoitteena on ymmärtää koulun kohdennettua liikuntakerhotoimintaa ja sen mahdollisuuksia rakentaa ja tukea lapsen hyvinvointia. Turun koulut liikkeelle -hanke yhdessä Turun kaupungin kanssa toteuttivat vuosina 2004–2007 laajan hankkeen, joka pyrki tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja koulussa viihtymistä liikunnan avulla. Yksi kehittämisen kohteita oli liikuntakerhotoiminta. Liikuntakerhoon saivat kutsun ne lapset, jotka eivät kuuluneet liikuntaseuraan eivätkä harrastaneet organisoitua liikuntaa vapaa-ajallaan. Lisäksi kukin koulu tarkensi oman kerhotoimintansa painotuksia ja kriteereitä. Kohdennettujen liikuntakerhojen erityistavoitteena oli vähentää koululaisten terveys- ja hyvinvointieroja sekä tukea syrjäytymisvaarassa olevien lasten hyvinvointia. Tutkimusaineisto on tuotettu yhdeksässä Turun koulut liikkeelle -hankkeeseen osallistuneessa alakoulun kohdennetuissa liikuntakerhoissa lukuvuonna 2006–2007. Tutkimusaineisto muodostui 2.–6.-luokkalaisten lasten eläytymismenetelmällä tuotetuista lyhyistä kirjoitelmista (N=51) sekä lasten (N=21) ja opettajien (N=12) haastatteluista. Lisäksi tarkasteltavana on kerhotoimintaa määrittävä dokumenttiaineisto (N=51) vuosilta 1995–2011.Tutkimuksen lähestymistapana käytetään laadullista tapaustutkimusta. Tutkimusprosessin myötä lasten hyvinvointi tarkentui osallisuuteen ja sen tukemiseen. Ymmärrystä osallisuuden ja lapsen hyvinvoinnin tukemisesta syvennettiin lapsen oikeuksien ja myönteisen tunnistamisen näkökulmien avulla. Lapset kuvailivat viihtyisää, iloa tuottavaa liikuntakerhoa toimintana, jossa suhde kavereihin ja opettajaan olivat tärkeitä, liikunnallisten pelien ja leikkien luonne oli rento ja jossa oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tehdä valintoja. Lasten kirjoitustehtävä toi esille myös liikuntatilanteisiin liittyviä uhkia tulla negatiivisesti huomioiduksi vertaisten keskuudessa. Yleisesti kuvaukset kuitenkin kiinnittyvät pääosin osallisuuteen ja osallisuutta tukevaan ympäristöön. Kohdennettu liikuntakerho näytti madaltavan valtasuhteita eri toimijoiden välillä ja edistävän yhdenvertaista oppimisympäristöä. Nämä seikat tukevat tasa-arvoista lasten liikunta- ja harrastuskulttuuria. Kerhoympäristö ja hyvinvoinnin tukeminen myönteisen tunnistamisen näkökulmasta mahdollistivat aidon lapseen tutustumisen. Tutustuminen puolestaan loi perustan sille, että opettaja osasi antaa tunnustusta lapselle itselleen merkityksellisissä asioissa. Koulun kerho mahdollisti lapsille fyysisesti ja, erityisesti pienissä kerhoissa, sosiaalisesti turvallisen paikan harrastaa liikuntaa. Avainsanat: koulun kerhotoiminta, lapsen hyvinvointi, kohdennettu liikuntakerho, hyvinvoinnin tukeminen, laadullinen tapaustutkimus fi
dc.format.mimetype application/pdf
dc.language.iso fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-7527-4
dc.relation.isformatof Helsinki: PunaMusta, 2021, Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 120
dc.relation.ispartof Kasvatustieteellisiä tutkimuksia, numero 120
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kasvatustiede
dc.title Koulun kerhotoiminta lapsuuden hyvinvointia rakentamassa : tapaustutkimus koulun kohdennetuista liikuntakerhoista fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Ruismäki, Heikki
dc.ths Asanti, Riitta
dc.opn Hirvensalo, Mirja
dc.type.dcmitype Text
dc.type.okm 516 Kasvatustieteet fi
dc.type.okm 516 Pedagogik sv
dc.type.okm 516 Educational sciences en

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lehto_satu_väitöskirja_2021.pdf 1.022Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record