Oikeudenmukaisuus ja oikeusherkkyys alakoululaisten reiluuden kokemusten taustalla

Abstract

Oikeudenmukaisuudessa on yksinkertaisimmillaan kyse tilanteen koetusta reiluudesta. Tutkin alakoululaisten oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Tavoitteenani on selvittää, millaisia reiluja ja epäreiluja tilanteita lapset kohtaavat koulun arjessa, ja mitkä tekijät vaikuttavat reiluuden kokemisen taustalla. Pyrin löytämään keinoja, joilla alakoulun reiluutta on mahdollista ylläpitää ja kehittää. Hyödynnän tutkielmassani Sabbaghin ja Schmittin (2016) kokoamaa teoriaa oikeudenmukaisuuden jakautumisesta distributiiviseen, retributiiviseen, proseduraaliseen ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi tarkastelen lasten oikeudenmukaisuuden kokemuksia epäoikeudenmukaisuuden havaitsemisalttiudesta kertovan oikeusherkkyyden käsitteen avulla. Aiempien tutkimusten perusteella kaikkia oikeudenmukaisuuden muotoja esiintyy koulun arjessa. Reiluuden kokemukset koskevat resurssien ja rangaistusten jakoa, koulun prosesseja, sekä tilanteiden vuorovaikutusta. Reiluuden kokemusten tulkintojen on havaittu olevan riippuvaisia tulkitsijasta, sillä oikeusherkkyys ja sen eri näkökulmat ovat hyvin yksilöllisiä ominaisuuksia. Toisaalta iällä ja sukupuolella on myös havaittu olevan vaikutusta oikeudenmukaisuuden kokemiseen.

Toteutin aineiston keruun syksyllä 2020. Tutkimukseeni osallistui 20 suomalaista alakoululaista, 13 tyttöä ja 7 poikaa. Käytin aineistonkeruutapana kyselylomaketta, josta saadun tutkimusaineiston analyysissä käytin sekä määrällisiä, että laadullisia tutkimusmenetelmiä.

Tutkimukseni perusteella koulun reiluuden kokemusten kannalta distributiivisella, ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuudella oli keskeinen rooli. Myös proseduraalinen oikeudenmukaisuus näytti vaikuttavan lasten reiluuden kokemusten taustalla. Retributiivisen oikeudenmukaisuuden näkyminen lasten kokemuksissa oli sen sijaan vähäistä. Lasten uhrin näkökulman oikeusherkkyys oli muihin näkökulmiin verrattuna matalalla tasolla. Oikeusherkkyyden ja iän väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Tyttöjen oikeusherkkyyden taso oli poikia korkeampi, erityisesti hyötyjän ja tekijän näkökulmien osalta. Voidaan esittää, että koulun reiluus mahdollistuu huolehtimalla koulun resurssien jakautumisen, toimijoiden välisten vuorovaikutustilanteiden ja prosessien reiluudesta. Lisäksi lasten matala uhrin oikeusherkkyys ja sukupuoli on huomioitava koulun reiluutta koskevissa keskusteluissa.

Justice is based on experiences of fairness. In my master’s Thesis I am going to investigate fairness experiences of elementary school students. My object is to find out what sort of fair and unfair situations children encounter at school, and which are the factors behind these experiences. The aim of the study is to discover ways for maintaining and developing elementary school justice. I apply theory of justice forms, combined by Sabbagh and Schmitt (2016). These forms are distributive justice, retributive justice, procedural justice, and interactional justice. Furthermore, I examine children’s justice experiences from perspective of justice sensitivity, which tells about strength of feelings against unfair events. Rest on previous studies every form of justice is represented at school. Experiences of fairness apply to distributing of resources and punishments, processes of school and interactions of situations in school. Interpretations about what causes fairness, depend on interpreter. Differences in justice sensitivity and its perspectives are perceived as individual features. On the other hand, studies show that person’s age and sex have an impact on how people see fairness and justice.

I collected data for my study in autumn of 2020. My sample consisted of 20 Finnish elementary school students, 13 girls and 7 boys. For acquisition of data, I used internet questionnaire. In analyzing phase I utilized both qualitative and quantitative research methods.

The study showed that distributive justice and interactional justice are the most important factors of elementary school’s justice experiences. Likewise procedural justice is important part of elementary school’s fairness. Instead, retributive justice did not appear a lot in children’s responses. Respondents’ justice sensitive was low from victim’s perspective, when comparing results with other facets of justice sensitivity. Correlations between age and justice sensitivity were not found. Girls’ justice sensitivity was higher than boys equivalent particularly from beneficiary and perpetrator perspectives. These results state that to enable fairness at school resources must be shared rightfully and interactions between teachers and students need to be fair. In addition, fair processes of school are truly important part of schools’ justice. Educators should also consider effects of children’s low victim justice sensitivity and girls’ high justice sensitivity in discussions of justice and fairness in school.