Tapaustutkimus simulaatiopelin käytöstä suomalaisen peruskoulun kuudennen luokan yhteiskuntaopin tunnilla

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109133726
Title: Tapaustutkimus simulaatiopelin käytöstä suomalaisen peruskoulun kuudennen luokan yhteiskuntaopin tunnilla
Author: Nuckols, Wilson
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109133726
http://hdl.handle.net/10138/334281
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatustiede)
Class Teacher (education)
Klasslärare (pedagogik)
Abstract: Tämä tutkielma oli tapaustutkimus simulaatiopelien käytöstä opetusmenetelmänä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin simulaatiopelien mahdolliset hyödyt opetusmenetelmänä toteutuvat empiirisen kokeilun yhteydessä suomalaisessa alakoulun kontekstissa. Kyseinen opetusmenetelmä on suosittu anglosaksisissa maissa, muttei ole saavuttanut merkittävää jalansijaa Suomessa. Teoreettisen katsauksen perusteella simulaatiopelien on mahdollisesti todettu edistävän oikein sovellettuna osana opetusta sitouttamista (engagement), aktivaatiota (activation) ja sosialisaatiota (socialization). Varsinainen empiirinen osa tutkimusta toteutettiin simulaatiopelinä eräälle 21 oppilaan kuudennelle luokalle Helsingissä vuonna 2020. Simulaatiopeli suunniteltiin yhteiskuntaopin jakson oppisisältöjen mukaisesti kuvaamaan Suomen eduskunnan toimintaa ja demokraattisen prosessin vaiheita. Simulaatiopelin jälkeen 19 oppilaalta kerättiin palautetta kyselyllä. Oppilaiden vastausten perusteella valittiin kuusi oppilasta haastatteluun. Näin muodostui monimenetelmällisesti kerätty aineisto, joka mittasi simulaatiopelien mahdollisia hyötyjä opetusmenetelmänä. Määrällinen aineisto käsiteltiin keskiarvojen ja frekvenssien mukaan. Laadulliselle aineistolle toteutettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aiemmissa tutkimuksissa liitetyt kolme mahdollista oppimisen elementtiä näkyivät myös nyt toteutetussa simulaatiopelissä. Haastatteluaineiston perusteella oppilaat kokivat pelillisyyden sitouttamisen kannalta tärkeimpänä tekijänä simulaatiopelikokemukselle. Tämän lisäksi oman toimijuuden ilmaisu koettiin merkittäväksi tekijäksi oppilaan aktivoinnin kannalta. Yhteistyö oli sosialisaation kannalta läpileikkaava teema, muttei kuitenkaan välttämättä keskiössä. Simulaatiopelit voivat siis olla oppilaiden toimijuuden, autonomian ja sosiaalisten taitojen kannalta positiivisia kokemuksia.This study was a case study on the use of simulation games as a teaching method in Finland. The goal of the study was to determine in what way do the possible theoretical benefits of simulation games as a teaching method manifest in the context of an empirical try-out in Finland’s elementary school system. The method in question is popular among Anglo-Saxon countries, yet it has not achieved a notable foothold within a Finnish teaching context. Based on a theoretical overview simulation games could increase student engagement, activation and socialization when properly utilized as a teaching method. The actual empirical phase of this study was conducted as a simulation game lesson to a certain 6th grade class of 21 students in Helsinki. The actual simulation game was planned to simulate the democratic process and decision-making phases of the Finnish parliament in accordance with the national curriculum of 2014’s civics studies curriculum. After the simulation game lesson feedback was collected from 19 students with a quantitative survey. Six students were selected to be qualitatively interviewed based of the survey results. The result is research material for theoretical benefits for simulation games that has been collected using a mixed methods approach. The quantitative material was analysed for averages and frequencies. The qualitative material was processed via content analysis. Based on the quantitative survey all three possible benefits were present during the simulation game lesson. According the qualitative results students found the engagement factor of the game itself central to the simulation game experience. A sense of agency was also considered to be an important factor. Working together was a cross-sectional theme of simulation games, yet it was not reported to be centrally significant. Based on the results, simulation games can be a positive experience for students in regard to agency, autonomy and social skills.
Subject: Simulaatiopelit
aktiivinen oppiminen
toimijuus
simulaatio
peli
sitouttaminen
sosialisaatio


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record