Etäopetuksen vaikutukset yliopisto-opiskelijoiden akateemiseen suoriutumiseen

Abstract

Koronapandemia vaikutti keväällä 2020 olennaisesti yliopisto-opetuksen toteutumiseen, kun yliopistoissa siirryttiin laajasti etäopetukseen. Aikaisempien tutkimustulosten perusteella on selvää, että opiskelijoiden läsnäololla luennoilla on positiivinen yhteys heidän akateemisen suoriutumisensa tasoon. Nyt olemme kuitenkin ajautuneet tilanteeseen, jolloin ei ole edes mahdollista tulla fyysisesti luennolle. Tämä herättääkin kysymyksen siitä, miten etäopetus on vaikuttanut opiskelijoiden akateemisen suoriutumisen tasoon ja miten opiskelijat kokevat etäopinnot.

Tämän mixed methods -tutkimuksen tarkoitus oli ensin kvantitatiivisesti selvittää, onko Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssilla tapahtunut vaihtelua arvosanoissa etätoteutuksen ja normaalitoteutuksen välillä. Vastausta tähän ensimmäiseen tutkimuskysymykseen selvitettiin tutkimalla yhteensä 728 opiskelijan tenttituloksia ja harjoitustyön arvosanoja kolmen vuoden ajalta samalta kurssilta, joista kaksi toteutettiin normaalisti ja yksi etänä koronapandemian takia. Ensimmäisen vaiheen alustava analyysi herätti tarpeen tutkia näitä tuloksia syvällisemmin kvalitatiivisen analyysin avulla. Kvalitatiivisen vaiheen tarkoituksena on selvittää, miten opiskelijat kokivat kevään 2020 etäopetuksen Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 -kurssilla. Tähän tutkimuksen toiseen vaiheeseen valikoitui kahdeksan opiskelijaa, joiden tenttituloksia tarkasteltiin myös tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa. Mixed methods:n Explanatory Sequential Design -mallin mukaisesti tutkimuksen viimeisessä vaiheessa selitettiin kvantitatiivisen vaiheen tuloksia kvalitatiivilla tuloksilla, eli opiskelijoiden kokemuksilla selitettiin akateemisen suoriutumisen vaihtelua.

Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus osoitti, että etäopetus vaikutti positiivisesti opiskelijoiden akateemisen suoriutumisen tasoon. Tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys havaittiin tarkasteltaessa harjoitustyön tuloksia, tentin arvosanaa, sekä luentoja ja harjoituksia koskevasta tenttikysymyksestä saatuja pistemääriä. Tutkimuksen kvalitatiivinen osio osoitti, että opiskelijat liittivät etäopetukseen sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Hyvät kokemukset liittyivät luentotallenteiden hyödyntämiseen, luennoitsijan valintoihin ja etätentin hyötyihin, kun taas huonot kokemukset liittyivät vuorovaikutuksen puutteeseen, oman työskentelyn organisoimisen haasteisiin ja tietoteknisiin ongelmiin. Tutkimus osoittaa, että on sekä opiskelijoiden että yliopiston intressissä tarjota luentotallenteita riippumatta siitä, miten opetusta järjestetään.

The coronavirus outbreak disrupted life around the globe in 2020, which led to the suspension of face-to-face teaching. Based on previous research, it is clear that student participation in face-to-face lectures has a positive impact on their academic performance. Now, however, we find ourselves in a situation where it is not even physically possible to attend lectures. This raises the question of how distance education has affected the level of students’ academic performance and how do students experience distance education.

The aim of this mixed methods study is first to quantitatively identify the effect of distance education on the level of students’ academic performance when compared to the results of normal course implementation. The results were obtained by examining the exam results and the course assignment results of a total of 728 students over a three-year period from the same course, two of which were implemented normally and one remotely due to the coronavirus outbreak. The preliminary analysis of the first phase raised the need to examine these results in more depth through qualitative analysis. The aim of the qualitative analysis is to find out how students experienced distance education in the Quantitative research methods 1 course. This second phase of the study consisted of eight students, whose exam results were also reviewed in the first phase of the study. Staying true to the mixed methods’ Explanatory Sequential Design, the final phase of the study sought to explain the results of the quantitative phase with the help of the qualitative results. In other words the students’ experiences sought to explain the fluctuation of the level of students’ academic performace.

The quantitative part of the study showed that distance education had a positive effect on the level of students’ academic performance. A statistically significant positive correlation was found when examining the overall exam grade, the exam question scores regarding the lectures and exercises, and the course assignment results. The qualitative part of the study showed that students associated both positive and negative experiences regarding distance education. Positive experiences were related to the utilization of lecture recordings, the choices of the lecturer, and the benefits of a distance exam, while negative experiences were related to a lack of interaction, challenges in organizing one’s own work, and IT related probelms. This study shows that it is in the interest of both students and the university to provide lecture recordings regardless of how the course is organized.