Ajattelun taitoja opettamassa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109133712
Title: Ajattelun taitoja opettamassa
Author: Rantakari, Julia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109133712
http://hdl.handle.net/10138/334297
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatuspsykologia)
Class Teacher (educational psychology)
Klasslärare (pedagogisk psykologi)
Abstract: Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata Helsingin yliopiston maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ajattelun taidoista ja ajattelun opettamisesta alakoulussa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää eroavatko kasvatustieteen ja kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehtoihin kuuluvien opiskelijoiden käsitykset toisistaan. Tutkielmassa ajattelun taitoja tarkastellaan kognitiivisten prosessien näkökulmasta ja määritelmän tukena käytetään Moseleyn ja hänen työryhmänsä (2005a) luomaa Integraatiomallia. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto muodostui 12 yksilöhaastattelusta, jotka kerättiin helmikuussa 2021 maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilta. Aineiston analyysi toteutettiin käyttämällä fenomenografista analyysia. Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajaopiskelijat mieltävät ajattelun taidot kompleksiseksi käsitteeksi, jolle ei nähty olevan yhtä selkeää määritelmää. Ajattelun taitoja kuvattiin yksilöllisiksi ja kehittyviksi taidoiksi, joiden keskinäistä suhdetta kuvailtiin eri tavoin. Ajattelun taidot miellettiin työkaluiksi, joita ihminen käyttää suoriutuakseen erilaisista tehtävistä. Taitoina siihen sisällytettiin erityisesti korkean tason ajattelua edustavat taidot. Ajattelun taitojen opetus nähtiin investointina tulevaisuuteen, sillä sen uskottiin edistävän oppimista sekä kasvattavan kansalaisuuteen. Opetuksen nähtiin tapahtuvan pääasiassa pedagogisin keinoin osana muuta opetusta. Tutkittavien mukaan ajattelun taitoja tulisi kehittää monipuolisin työtavoin painottaen yhteistoiminnallisuutta ja oppilaan toimijuuden tukemista. Lisäksi korostettiin opettajan, koulun ja oppimisympäristön merkitystä. Opetukseen nähtiin kohdistuvan haasteita. Kasvatuspsykologian ja kasvatustieteen opiskelijoiden käsitykset noudattivat pääosin yhteistä linjaa, mutta eroja löydettiin alakategoriatasolla. Merkittävimpänä erona voidaan pitää luovan ajattelun puuttumista kasvatuspsykologian opiskelijoiden vastauksista. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajaopiskelijoilla oli haasteita sanoittaa ajattelun taitoja sekä perustella pedagogisia valintoja. Tämä voisi viitata siihen, että heiltä puuttuu Zoharin (2005) ajattelun taitojen opetuksen edellytyksenä pitämä metakognitiivinen ja pedagoginen tietämys ajattelun taidoista. Tulevaisuudessa olisikin hyvä jatkotutkia luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksia opettaa ajattelun taitoja.The purpose of this study is to describe what kind of understanding pre-service class teachers have about thinking skills and teaching thinking in primary school. In addition, I am interested to find out whether or not the students in the field of educational sciences and the students in the field of educational psychology differ in their perceptions of thinking. The study examines thinking skills from the perspective of cognitive processes and uses the Integrated Model developed by Moseley and his group (2005a) to support the definition. The study was conducted as a phenomenographic study. The data consisted of 12 individual interviews and was collected in February 2021 from pre-service class teachers. Data analysis was performed using phenomenographic analysis. The study showed that the pre-service class teachers perceive thinking skills as a complex concept for which there was not seen a clear definition. Thinking skills were described as individual and evolving skills whose interrelationships were described in different ways. Thinking skills were perceived as tools that a person uses to perform various tasks. The teaching of thinking skills was seen as an investment for the future, as it was believed to promote learning and cultivate citizenship. Teaching was seen to take place mainly through pedagogical means. According to the subjects, thinking skills should be developed through diverse ways, with an emphasis on co-operation and supporting student agency. In addition, the importance of the teacher, the school and the learning environment was emphasized. Teaching thinking was also seen challenging. The students in the field of educational psychology and in the field of educational sciences largely followed a common line in their perceptions of thinking, but differences were found at the subcategory level. The most significant difference can be considered as the lack of creative thinking in the responses of educational psychology students. In addition, the study found that the pre-service class teachers had challenges in defining thinking skills as well as justifying pedagogical choices. This could suggest that they lack the metacognitive and pedagogical knowledge of thinking skills that Zohar (2005) considers as a prerequisite for teaching thinking skills. In the future, it would be good to further study the abilities of pre-service class teachers in terms of teaching thinking skills.
Subject: ajattelun taidot
ajattelun opettaminen


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record