Syrjässä. Vertaisryhmästään vetäytyvät lapset varhaiskasvatuksessa.

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109143740
Title: Syrjässä. Vertaisryhmästään vetäytyvät lapset varhaiskasvatuksessa.
Author: Laaksonen, Roosa-Maria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109143740
http://hdl.handle.net/10138/334354
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Varhaiskasvatus
Early Education
Förskolepedagogik
Abstract: Syrjäytyminen on prosessi, jonka mekanismien tunnistetaan käynnistyvän jo varhaislapsuudessa. Lapsen vetäytymisen vertaisryhmästään on osoitettu olevan yhteydessä syrjäytymisen polkuun, jolla on vaikutuksia lapsen sosiaalisiin ja kognitiivisiin taitoihin sekä hyvinvointiin. Vertaissuhteiden merkitys lapsen oppimiselle on keskeinen ja vertaisryhmän toimintojen ulkopuolelle vetäytyvällä lapsella on riski syrjäytyä toiminnan sosiaalisista ulottuvuuksista ja sen myönteisistä ilmiöistä. Tässä artikkelimuotoisessa pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan, missä varhaiskasvatuksen ja lapsen toiminnoissa lapsen vetäytyvää orientaatiota ilmenee ja millaisia vaikutuksia sillä on lapsen toimintaan sitoutuneisuuteen, emootioihin ja fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisia vaikutuksia lapsen arvioiduilla sosiaalisilla ja itsesäätelytaidoilla sekä tuen tarpeella on vetäytymiseen. Aineistonkeruussa käytettiin Kehittävä Palaute-tutkimusmenetelmän kahta toisistaan riippumatonta mittaria, joista toinen oli systemaattinen satunnaisotantaan pohjautuva observointi, joka ulottui päiväkodin kaikkiin toimintoihin klo 8:00-16:00 välisenä aikana. Havainnointitiedon rinnalla tutkimuksessa tarkasteltiin kasvatushenkilöstön arvioimia lapsen taitoja sekä lapsen taustatietoja. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin monimuuttujamenetelmin. Tutkimukseen osallistui 2651 päiväkotiryhmää 19 kunnasta syyskuusta 2017 helmikuuhun 2021. Havainnointiaineisto käsitti 201 951 havaintoa varhaiskasvatustoiminnasta. Tutkimuksessa havaittiin, että lapsen vetäytyvää roolia tavataan varhaiskasvatuksen rutiininomaisissa toiminnoissa sekä erityisesti vapaan leikin tilanteissa sisällä ja ulkona. Vetäytyvän lapsen toimintaan liittyi toiminta ilman fokusta sekä esineleikit. Lapsen vetäytyvän orientaation toiminta näyttäytyi oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmista vaatimattomalta ja vetäytymistä leimasivat korostuneet matala toimintaan sitoutuneisuus, matala fyysinen aktiivisuus sekä neutraalit tai negatiiviset emootiot. Vertaisryhmän vaikutus lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin on keskeinen varhaiskasvatuksen viitekehyksessä ja erityisesti toiminnan sosiaalisista ulottuvuuksista vetäytyviä lapsia tulee tukea turvaamalla lapsen osallisuus ryhmässä. Tutkimukseen pohjautuva artikkeli ”Sosiaalisesti vetäytyvät lapset varhaiskasvatuksessa” on tarkoitus julkaista Kasvatus-lehdessä.The exclusion starts during early childhood. A child’s withdrawal from their peer group has been associated with social exclusion that has implications for the child’s social and cognitive skills as well as overall well-being. Peer relationships and positive interaction with peers are central to children’s learning. Socially withdrawn children are at risk of being excluded from the social dimensions of peer activities. This thesis examines socially withdrawn children in Finnish early childhood education and especially the effects social withdrawal has on the child’s learning, emotions and physical activity. In addition, the effects of the withdrawn children’s social and self-regulatory skills and need for pedagogical support are examined. Research data was gathered using the Progressive Feedback method. Observations were conducted in 2,651 kindergarten groups from 19 municipalities in Finland from September 2017 to February 2021. The observation data included 201,951 observations of all activities in early childhood education between 8 AM to 4 PM. Observed children’s skills were assessed by the educational staff and children’s basic information (such as age and gender) were included. Quantitative multivariate methods were used to analyse the data. It was found that children’s social withdrawal occurs usually during free play indoors and outdoors. Routine activities included children’s social withdrawal in early childhood education settings as well. Withdrawn children usually had no focus in their activities or they were observed playing with toys. The child’s withdrawn orientation was characterized by low levels of involvement and physical activity as well as neutral and negative emotions. The impact of the peer group was found to be central to the child’s learning and well-being and supporting the withdrawn children in their efforts on joining the peer group activities is an important priority in developing early childhood education practices.
Subject: Varhaiskasvatus
vetäytyminen
syrjäytyminen
sosiaalinen orientaatio
Full text embargoed until: 2022-08-31


Files in this item

Files Size Format View

Embargo on files ends: 2022-08-31

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record