Viranomaisten viestintä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, Viestintä fi
dc.contributor.author Virtanen, Maiju fi
dc.date.accessioned 2012-05-16T12:02:02Z
dc.date.available 2012-05-16T12:02:02Z
dc.date.issued 2012-05-16
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/33442
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Suomea järkyttivät vuosina 2007 ja 2008 raa'at koulusurmatapaukset Tuusulan Jokelan koulussa ja Kauhajoella Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikösså. Tapausten hoito oli valtava haaste viranomaisille niiden merkittävien välittömien vaikutusten sekä laajojen yhteiskunnallisten seurausten vuoksi. Akuutissa tilanteessa oli huolehdittava rikostutkinnasta, pelastustoimenpiteistä, sairaanhoidosta ja psykososiaalisen tuen järjestämisestä, mikä teki kriiseistä alusta asti moniviranomaistapauksia. Viranomaisilta laki edellyttää varautumista kriisitilanteisiin valmiussuunnittelun avulla, jolloin kriisin sattuessa kriisijohto alkaa toimia tilanteen ratkaisemiseksi valmiussuunnitelman mukaisesti. Johtamiseen kuuluu olennaisena osana viestintä, sillä tietoa on välitettävä sekä kriisijohdossa ja organisaation sisällä että ulkoisesti organisaation sidosryhmille. Yhteiskunnallisissa kriiseissä keskiöön nousevat kriisin uhrit, joiden tiedonsaantiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään viranomaisten viestintää Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa. Tutkimus keskittyy vastuussa olleiden Tuusulan kunnan ja Kauhajoen kaupungin sekä poliisin ja valtion johdon tiedottamiseen ja keskinäiseen viestintään. Tutkimusaineistona toimii tapauksista kerätty kirjallinen tiedotusaineisto, tiedotustilaisuuksista saatavilla oleva tallennemateriaali, asiantuntijahaastattelu sekä aiemmat tapauksia selvittäneet tutkimukset, joissa on haastattelujen ja paikalla olleiden kokemusten perusteella kerätty tietoa myös viranomaisten viestinnästä. Kaikkea ihmisten välistä viestintää ei luonnollisestikaan ole edes mandollista rekisteröidä, mutta huomiota voidaan kiinnittää tallennettuihin viestinnän muotoihin sekä aihetta tutkimalla esiin nousseisiin merkityksellisiin seikkoihin. Tutkimuksessa tarkastellaan koulusurmia yhteisökriiseinä, jolloin huomio kiinnittyy yhteisöön kriisin uhrina. Tutkimuksen keskeisen viitekehyksen tarjoavat niin teoreettisesti kuin lähdeaineistonakin Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskuksen CRC:n tutkijoiden Salli Hakalan, Maarit Pedakin, Minttu Tikan ja Johanna Sumialan näkemykset Jokelan ja Kauhajoen tapauksista, niiden viestinnästä ja viranomaistoiminnasta. Kriisijohtamisen ja kriisiviestinnän teorian osalta tutkimus nojaa pitkälti Timothy W. Coombsin, Francis J. Marran ja J. Suzanne Horsleyn & Randolph T. Barkerin käsityksiin. Coombsin teoretisoinnin kautta tutkimuksen ymmärrys kriisistä muodostuu kolmivaiheiseksi. Marran ja Horsley & Barkerin tulkintoja hyödyntäen tutkimuksessa muodostetaan kuva kriisiviestinnän onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tuloksena esiin nousee Jokelan ja Kauhajoen viestinnän onnistumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Jokelan tapauksessa valmistautumisen puute, vaikeudet viranomaisten välisessä yhteistyössä ja poliisin tiedottamisen hitaus ja katkonaisuus näkyvät merkittävimpinä ongelmina. Tuusulan kunnan nopea ja kattava tiedottaminen puolestaan näyttäytyy esimerkkinä toimivasta viestinnästä. Kauhajoella parempi varautuminen, viranomaisten yhteistoiminnan merkittävä kehittyminen ja yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestäminen olivat selkeitä onnistumisia. Kirjallisen tiedottamisen puute aiheutti kuitenkin ongelmia. Lopussa tutkimuksen tuloksia kuvataan yhteisökriisin viestintämallilla, malli, jossa tuodaan esiin kootusti keskeisimmät viranomaisten viestintään tapausten kaltaisissa yhteisökriiseissä vaikuttavat seikat. Tutkimuksessa peilataan lisäksi Jokelan ja Kauhajoen tapausten kriisijohtoa ja -viestintää lakeihin sekä viranomaisten viestinnän ohjeistukseen. Lisäksi tarkastellaan viestintåohjeistuksen kehitystä. Tapausten seurauksena varautumisen voidaan todeta osittain parantuneen ja esimerkiksi valtionhallinnon viestintäohjeistusta on uusittu. Kuitenkaan yhteiskunnan uhkakuvamalleissa koulusurmien kaltaiset kriisit eivät edelleenkään nouse selkeästi esiin. fi
dc.language.iso fi fi
dc.title Viranomaisten viestintä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa fi
dc.type Thesis fi
dc.subject.ysa kriisijohtaminen
dc.subject.ysa kriisiviestintä
dc.subject.ysa viranomaiset -- viestintä
dc.subject.ysa koulusurmat
dc.type.ontasot Pro gradu -työ fi
dc.type.dcmitype text fi
dc.subject.discipline Viestintä fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record