Practicing Museums : Museum People, Museum Work and Change in Practice

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7518-2
Title: Practicing Museums : Museum People, Museum Work and Change in Practice
Author: Hakamies, Inkeri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Doctoral Programme in History and Cultural Heritage
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-10-15
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7518-2
http://hdl.handle.net/10138/334472
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The main task of this doctoral dissertation is to ascertain how museums are practiced and defined through social practices. This has been done in three research articles, in which I have discussed how some people, various tasks and museums have been valued as more or less ‘museal’ than others in the Finnish museum field of the late 20th century. The empirical material included in this study consists of biographical interviews, in which museum professionals reminisced about their careers in the Finnish museum field, and responses to a questionnaire, in which museum visitors shared their museum memories. The former part is larger in size and has also been emphasised more in my analysis. Both parts of the material are products of a Finnish Museum History Project, carried out between 2005 and 2011. The questionnaire ‘Minun museomuistoni’ (My Museum Memories) was produced by the Finnish Literature Archive, and the interviews were carried out by various volunteers from the museum field. The material covers the last decades of the 20th century and the first years of the 21st century. The time period brought many changes to museum work practices and to the ways museums function in a society, the effects of which are still present in today’s museum field. For example, museums adopted marketing and different digital tools, which meant that the professional skills of those working in museums were challenged. The roles and responsibilities of museums were also subjected to new debates. The museum field has and needs shared standards and guidelines, but in this study I recognise the plurality of museum practices and interpret them within practice theory framework as things that people do that have shared meanings. Thus, the things that people do in museums are controlled by official rules, but they are also a part of tradition and have personal meaning in the lives of the people who carry them out. I discovered that the practices and their shared meanings can create hierarchies that define whose work is more ‘museal’, which in turn can influence the professional identity of their practitioners: the ‘real museum people’ are those who do ‘real museum work’. A change in everyday museum practices is also part of something bigger: a change in ideologies and museum views, and a change in the working community and its dynamics. Studying museum practices as social and cultural practices and lived phenomena allows us to examine more critically where our different ideas of museums come from and how they influence the way museums function.Tämän väitöskirjan päätehtävänä on selvittää, miten museoita harjoitetaan ja miten ne määritellään käytäntöjen kautta. Tämä tutkimustehtävä on jaettu kolmeen alatehtävään: miten jotkin ihmiset, työtehtävät ja museot on arvioitu enemmän tai vähemmän "museaalisiksi" kuin toiset 1900-luvun lopun suomalaisella museokentällä. Olen tarkastellut näitä kysymyksiä tähän väitöskirjaan sisällytetyissä kolmessa tutkimusartikkelissa. Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu elämänkerrallisista haastatteluista, joissa museoammattilaiset muistelevat uraansa suomalaisella museokentällä, sekä kyselyvastauksista, joissa museokävijät kertovat museomuistoistaan. Näistä ensimmäinen on määrällisesti suurempi ja tutkimukseni kannalta keskeisempi. Aineiston molemmat osat on tuotettu osana Suomen museohistoria -hanketta, joka toteutettiin vuosina 2005–2011. Minun museomuistoni -kyselyn toteutti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Keruuarkisto. Museoammattilaisten puolistrukturoidut haastattelut on toteutettu vapaaehtoisvoimin ja ne on arkistoitu eri museoiden ja arkistojen toimesta. Tutkimusaineisto kattaa 1900-luvun viimeiset vuosikymmenet ja 2000-luvun vaihteen. Kyseinen ajanjakso toi monia muutoksia museoammattilaisten käytäntöihin ja työtapoihin sekä museoiden rooliin yhteiskunnassa. Museot esimerkiksi ottivat käyttöönsä markkinointiin ja tietotekniikkaan liittyviä työtapoja, mikä haastoi museoissa työskentelevien aiemman ammattitaidon. Museokentällä on yhteisiä, tarpeellisia standardeja ja ohjeita, jotka määrittävät miten museotyötä tehdään, mutta tässä tutkimuksessa painotan museokäytäntöjen moninaisuutta ja tulkitsen niitä käytäntöteorian viitekehyksessä ihmisten tekeminä asioina, joilla on jaettuja merkityksiä. Museokäytäntöjä rajoittavat viralliset ohjeistukset, mutta ne ovat myös osa työyhteisöjen perinteitä, ja niillä voi olla henkilökohtaista merkitystä niitä toteuttavien ihmisten elämässä. Tutkimuksessani havaitsin, että museokäytännöt ja niiden jaetut merkitykset muodostavat hierarkioita, jotka määrittelevät, kenen työ nähdään "museaalisempana" kuin toisten, mikä puolestaan voi vaikuttaa museoammattilaisten ammatti-identiteettiin: "aidot museoihmiset" ovat niitä, jotka tekevät "aitoa museotyötä". Muutos arkipäivän museokäytännöissä heijastelee myös muutosta museoita koskevissa ideologioissa sekä työyhteisöissä ja niiden dynamiikassa. Museokäytäntöjen tarkasteleminen sosiaalisina ja kulttuurisina käytäntöinä antaa mahdollisuuden tutkia kriittisemmin, mihin erilaiset museonäkemykset pohjautuvat ja miten ne vaikuttavat museoiden toimintaan.
Subject: kansatiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
hakamies_inkeri_väitöskirja_2021.pdf 995.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record