Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden perusta, sisältö ja rajoitukset : työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden työlainsäädännöllisen ja työsopimusperusteisen tason suhde perus- ja ihmisoikeuksiin erityisesti sananvapauden näkökulmasta

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7562-5
Julkaisun nimi: Työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden perusta, sisältö ja rajoitukset : työntekijän lojaalisuusvelvollisuuden työlainsäädännöllisen ja työsopimusperusteisen tason suhde perus- ja ihmisoikeuksiin erityisesti sananvapauden näkökulmasta
Tekijä: Ollila, Aki
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Law
Doctoral Programme in Law
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Oikeustieteen tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, juridiska fakulteten
Doktorandprogrammet i juridik
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021-10-29
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7562-5
http://hdl.handle.net/10138/334489
Opinnäytteen taso: Artikkeliväitöskirja
Tiivistelmä: In Finland the employee's duty of loyalty is based, on the one hand, on the Employment Contracts Act's (ECA) second sentence of 3:1. According to the sentence employees shall, in their activities, avoid everything that conflicts with the actions reasonably required of employees in their position. On the other hand the duty of loyalty is regarded to be, oftentimes, as a fundamental obligation implied into every individual contract of employment. One of the main research question is to examine the content, significance, and binding legal force of the sentence as well as its relation to the contract based loyalty. Because the employee's duty of loyalty can be based partly on the law and partly, as an implied provision, on the contract of employment, we can say that the named duty lies on two different levels: on the level of law and on the level of a contract of employment. There exists, between the levels of loyalty, certain tension. The tension has become more apparent in the 21st century, first and foremost among issues concerning the relation between the constitutional rights and the employee's duty of loyalty. It is not so uncommon, these days, that the duty of loyalty, either law or contract based, is stated to restrict the freedom of speech and expression of employees. By limiting of an employee's freedom of speech and expression the duty of loyalty ”enters” into the sphere of the human rights and the constitutional rights – and by doing so moves the employee's duty of loyalty on to the constitutional level. In other words the tension appears now, not only between the law and contract based loyalty, but between them and the constitutional level. The second main research question is to examine how the tension appears between the levels of the duty of loyalty and how the tension between the levels could be solved the most sensible way. The third one is to examine how the international and national regulation concerning the human rights has influenced to the content of the duty of loyalty. The weight in the dissertation is on the jurisprudence. It serves, first and foremost the analytical jurisprudence, on the one hand to explain the nature of the duty of loyalty and to provide a deeper understanding of the duty of loyalty. On the other hand it serves to find new viewpoints and phrasing of questions. The empirical jurisprudence helps in turn to focus on questions more narrowly and scrutinize courts' judgements more multifacetedly and more critically. Empiricism is connected with interpretivism. The latter is served to find the best-fitting and most just solution to the questions and to give, inter alia, recommendations and interpretive notes.Työntekijän lojaalisuusvelvollisuus perustuu yhtäältä työsopimukseen osapuolten yleisenä velvollisuutena ottaa vastavuoroisesti huomioon toistensa edut ja oikeudet että toisaalta työsopimuslain (2001/55, TSL) 3:1:n toiseen virkkeeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää TSL 3:1:n toisen virkkeen sisältö, ajallinen ulottuvuus ja itsenäiset oikeusvaikutukset työntekijää velvoittavana normina. Toiseksi selvitettävänä on mainitun lainkohdan ja työsopimukseen sisältyvän lojaalisuusvelvollisuuden välinen suhde sekä lojaliteettiperiaatteen merkitys työsopimustasolla. Tietyissä tilanteissa, ennen kaikkea työntekijän perusoikeuksiin lukeutuvaan sananvapauteen liittyvissä kysymyksissä, lojaalisuusvelvollisuuden sisältöön vaikuttavat vahvasti perusoikeudet sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Millaisissa tilanteissa perusoikeuksiin liittyvä kansainvälinen ja kansallinen sääntely on vaikuttanut tai voi vaikuttaa lojaalisuusvelvollisuuden sisältöön, muodostaa toisen keskeisen tutkimuskysymyksen. Lojaalisuusvelvollisuus on hahmotettavissa kolmen eri tason välisenä relaationa: työsopimuksen ja työlainsäädännön sekä työntekijän perus- ja ihmisoikeudellisen normiston välisenä relaationa. Tasojen välillä on mahdollista havaita tietty jännite. Jännite syntyy siitä, että kullakin tasolla vallitsee erilainen oikeudellinen perinne ja logiikka. Oikeustieteessä ja -käytännössä on ollut vaikeuksia, kun on jouduttu sovittamaan yhteen tasot, joilla lojaalisuusvelvollisuus ilmenee. Yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien analysointi sekä ratkaisujen löytäminen ongelmiin muodostaa kolmannen keskeisen tutkimuskysymyksen. Tutkimuskysymyksiä selvitettäessä lähtökohtana on laki. Lain ohella keskeisessä asemassa ovat lainvalmisteluasiakirjat sekä aihetta koskeva oikeuskirjallisuus. Keskiössä ovat myös tuomioistuinratkaisut, joista kotimaisten tuomioistuimien tuomioiden ohella kansainvälisten tuomioistuimien ratkaisuilla on suuri painoarvo. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty ulkomaisia tuomioistuinratkaisuja. Niitä on käytetty oikeusvertilevassa mielessä. Lähestymistavaltaan tutkimus on lainopillinen. Painopiste on tulkintalainopilla. Teoreettisen lainopin puoleen on turvauduttu niiltä osin, kun tutkimuksessa on tarkasteltu käsitteitä ja asetettu niitä oikeisiin yhteyksiin siten, että normit ovat yhteensopivia ja ristiriidattomia keskenään. Empiiristä oikeustutkimusta on hyödynnetty tuomioistuinratkaisuja tarkasteltaessa. Tulkintasuositusten antamisessa on pyritty noudattamaan normatiivis-kriittistä metodia. Vastaavia menetelmiä on käytetty artikkeleita kirjoitettaessa.
Avainsanat: työoikeus
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
ollila_aki_väitäskirja_2021.pdf 1.890MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot