Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys

Show simple item record

dc.contributor.author Heliölä, Janne
dc.contributor.author Kuussaari, Mikko
dc.contributor.author Pöyry, Juha
dc.date.accessioned 2021-09-22T04:11:14Z
dc.date.available 2021-09-22T04:11:14Z
dc.date.issued 2021
dc.identifier.isbn 978-952-11-5418-8
dc.identifier.issn 1796-1726
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/334521
dc.description.abstract Tämän raportin tavoitteena on tukea syksyllä 2021 valmistuvaa kansallista pölyttäjästrategiaa tarjoamalla eri käyttäjäryhmille tiivis, suomenkielinen yhteenveto pölyttäjiä koskevasta tietämyksestä. Raportti tarjoaa siten yhteisen tilannekuvan, jonka perusteella voidaan suunnitella pölyttäjien tilaa parantavia toimenpiteitä. Raportissa esitellään keskeiset koti- ja ulkomaiset havainnot pölyttäjien kantojen kehityksestä, sekä kuvaillaan erilaisia pölyttäjiin kohdistuvia painetekijöitä. Tämän ohella esitellään pölyttäjien hyväksi tehtyjä kansainvälisiä ja kansallisia politiikkatoimenpiteitä. Lisäksi tunnistetaan pölyttäjien suojelun kannalta keskeiset kansalliset taustaryhmät, sekä tarjotaan kullekin näistä vaihtoehtoisia keinoja pölyttäjien tilanteen parantamiseksi. Pölyttäjiin kohdistuvat painetekijät tunnetaan varsin hyvin. Keskeisimmin pölyttäjiä uhkaavat soveliaiden elinympäristöjen väheneminen ja heikentyminen, sekä näihin liittyen pesimispaikkojen ja mesikasvien väheneminen. Globaalisti pölyttäjiin vaikuttaa keskeisimmin maatalouden maankäyttö ja viljelykäytännöt. Suomessa maatalousmaata on melko niukasti, joten maatalouden vaikutus maamme pölyttäjäkantoihin on vastaavasti vähäisempi. Lisäksi pölyttäjiä uhkaavat esimerkiksi tautien, loisten ja vieraslajien leviäminen sekä ilmastonmuutos erilaisina yhteisvaikutuksineen. Suomessa luonnon- ja viljelykasvien tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mesipistiäiset, kärpäset ja perhoset. Tarhamehiläisellä on lisäksi suurta merkitystä pelto- ja puutarhakasvien pölytyksessä. Uhanalaisten lajien lukumäärät ovat kasvaneet useimmissa pölyttäjäryhmissä. Muiden kuin uhanalaisten pölyttäjien osalta säännöllistä seurantatietoa on kerätty maassamme vain yö- ja päiväperhosista. Näiden kokonaisyksilömäärät ovat viime vuosikymmeninä olleet lievässä laskussa. Tarhamehiläisten määrät ovat viime vuosikymmenen aikana kasvaneet huomattavasti. Pölyttäjiin tai pölytykseen liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa melko niukasti, mutta sen määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Seurantatiedot pölyttäjien tilasta ovat myös suurelta osin puutteellisia. Pölyttäjien tutkimusta ja seurantaa tukevat kuitenkin lajistostamme taksonomian hyvä tuntemus sekä melko lukuisa, joskin ikääntyvä harrastajakunta. Pölyttäjien tilan parantamiseksi maassamme tarvitaan yhteiskunnan eri sektorien ja toimijaryhmien yhteisiä, koordinoituja toimenpiteitä. Kullekin toimijaryhmälle tulee tarjota heille kohdennettuja, helposti ymmärrettäviä ja toteutettavissa olevia toimenpiteitä ja toimintamalleja. Tähän tarvitaan laaja kattaus erilaisia neuvonta- ja ohjemateriaaleja. Tämän ohella on keskeistä viestinnällä herätellä kaikkia kansalais- ja toimijaryhmiä pölyttäjien tärkeydestä, ja siten motivoida pölyttäjien suojeluun. Pölyttäjiä tukevalle viestinnälle ja toimenpiteille tarvitaan myös riittävät resurssit sekä erilaisia rahoituskanavia. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2021 fi
dc.title Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi
dc.identifier.urn URN:ISBN:978-952-11-5418-8

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_34_2021_Polyttajien-tila-Suomessa.pdf 8.688Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record