Social Network Analysis for Communicative Planning Research : Applications, Advantages, and Limitations

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7538-0
Julkaisun nimi: Social Network Analysis for Communicative Planning Research : Applications, Advantages, and Limitations
Tekijä: Shin, Bokyong
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
Doktorandprogrammet i socialvetenskap
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021-11-01
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7538-0
http://hdl.handle.net/10138/334531
Opinnäytteen taso: Artikkeliväitöskirja
Tiivistelmä: Many municipal governments today experiment with participatory initiatives to develop better governance and planning practices. They call for public, private, and civil society actors to engage in complex decision-making processes by integrating offline and online elements. While these inclusive practices, such as participatory budgeting, are becoming widespread, the processes themselves have often remained obscure. This introduces the risk that even good intentions of having more communicative and democratic planning turn into bad planning habits, which renew or introduce political biases and limit communications to those already most capable of expressing and carrying out their interests. Against this backdrop, this thesis critically examines urban planning processes by applying social network analysis (SNA). The thesis has both societal and theoretical ambitions. By scrutinising participatory cases, the thesis contributes to more elaborated planning practices. As for its theoretical ambition, the thesis contributes to the discussion on democratic deliberation and social capital, two essential elements in urban planning, by blending SNA with communicative planning theory. On the one hand, communicative planning theory is an influential research strain that provides a critical framework for examining communicative processes. On the other hand, SNA is a long-standing field concerning the study of relational patterns, recently popularised in many disciplines. The thesis examines the critical roles of social capital and democratic deliberation and how they can be studied more systematically. The thesis is composed of three peer-reviewed articles. Article 1 combined SNA with time-series analysis to make a novel contribution for assessing dynamic online deliberation processes. Article 2 is a comprehensive literature review to map the landscape of SNA in social capital research. Article 3 used a network model, called the exponential random graph model, to examine social capital determinants in an urban regeneration project. As argued in the synthesis of this dissertation, the results show that SNA helps communicative planning research in terms of 1) network visualisation, 2) descriptive statistics, and 3) new network models. Empirical results of SNA also exemplify how practitioners can identify and better address ongoing problems during the planning processes. However, the thesis found critical limitations of SNA, restricting its use as a stand-alone method in planning research. SNA is well combined with other quantitative and qualitative methods in a mixed research design; thus, it could become an influential node in a network of planning research methods.Nykyisin monet kunnallishallinnot pyrkivät kehittämään hallinto- ja suunnittelukäytäntöjään kokeilevien, osallistavien hankkeiden avulla. Julkisia, yksityisiä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita pyydetään osallistumaan monitahoisiin päätöksentekoprosesseihin perinteisten ja verkkopohjaisten elementtien yhdistelmällä. Vaikka tällaiset osallisuutta edistävät käytännöt, kuten osallistava budjetointi, ovatkin yleistymässä, käytetyistä prosesseista itsessään ei usein ole täyttä selvyyttä. Vaarana on tällöin se, että pyyteettömistä pyrkimyksistä kehittää viestintää ja demokraattista suunnittelua onkin seurauksena kehnoja suunnittelutapoja, jotka uusivat tai lisäävät poliittista puolueellisuutta ja rajaavat viestinnän koskemaan vain niitä, joilla on jo entuudestaan parhaat valmiudet etujensa ajamiseen ja esiin tuomiseen. Tätä taustaa vasten tässä väitöskirjassa perehdytään kaupunkisuunnittelun prosesseihin sosiaalisen verkostoanalyysin (SNA) keinoin. Väitöskirjallaon sekä yhteiskunnallisia että teoreettisia tavoitteita. Se auttaa kehittyneempien suunnittelukäytäntöjen luomisessa osallistavien tapausten tarkastelun kautta. Teoreettisena tavoitteena on edistää keskustelua kahdesta keskeisestä kaupunkisuunnittelun tekijästä, demokraattisesta keskustelusta ja sosiaalisesta pääomasta, yhdistämällä SNA kommunikatiiviseen suunnitteluteoriaan. Kommunikatiivinen suunnitteluteoria on merkittävä tutkimussuunta, joka tarjoaa kriittisen kehyksen kommunikatiivisten prosessien tarkastelulle. Toisaalta sosiaalista verkostoanalyysia on jo pitkään käytetty suhteellisten mallien tutkimusmenetelmänä, jonka suosio on viime aikoina kasvanut monilla opinaloilla. Tässä opinnäytteessä tarkastellaan sosiaalisen pääoman ja demokraattisen keskustelun keskeistä asemaa sekä keinoja tehdä niiden tutkimuksesta järjestelmällisempää. Opinnäyte koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista. Ensimmäisessä artikkelissa sosiaalinen verkostoanalyysi yhdistetään aikasarja-analyysiin, mikä tarjoaa uuden lähestymistavan dynaamisten verkkokeskusteluprosessien arviointiin. Toisessa artikkelissa perehdytään kattavasti lähdeaineistoon ja kartoitetaan SNA-menetelmää sosiaalisen pääoman tutkimuksessa. Kolmannessa artikkelissa tutkitaan sosiaalisen pääoman ratkaisevia tekijöitä kaupunkialueiden elvytyshankkeissa hyödyntämällä ns. eksponentiaalista, satunnaista verkostomallia. Kuten tämän väitöskirjan synteesissä on esitetty, tulokset osoittavat, että sosiaalinen verkostoanalyysi edesauttaa kommunikatiivisen suunnittelun tutkimusta 1) verkostojen havainnollistamisen, 2) kuvailevien tilastojen sekä 3) uusien verkostomallien osalta. SNA-verkostoanalyysien empiiriset tulokset ilmentävät myös sitä, miten ammatinharjoittajat voivat tunnistaa ja hoitaa tehokkaammin toistuvia ongelmia suunnitteluprosessien aikana. Opinnäytteessä kuitenkin törmättiin sosiaalisen verkostoanalyysin kriittisiin rajoitteisiin, mikä rajoittaa sen käyttöä yksittäisenä suunnittelututkimuksen menetelmänä. Sosiaalinen verkostoanalyysi on hyvin yhdistettävissä muihin määrällisiin ja laadullisiin menetelmiin, joten siitä voi tulla merkittävä suunnittelututkimusmenetelmien verkoston solmukohta.
Avainsanat: faculty of Social Sciences
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
shin_bokyong__dissertation_2021.pdf 991.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot