Pikkukeskosena syntyneiden lasten sanaston prosessointitaidot ja niiden yhteys ilmaistun sanaston kehitykseen puolitoistavuotiaana

Abstract

Pikkukeskosilla (syntymä <32 rv ja/tai syntymäpaino <1500 g) on kohonnut riski kielenkehityksen haasteisiin. Heillä on ryhmätasolla havaittu viivästymää ja haasteita sekä ymmärretyssä että ilmaistussa kielessä. Varhaisten sanaston prosessointitaitojen eli kuullun puheen prosessoinnin tehokkuuden yhteyttä sanaston kokoon on tutkittu vasta vähän. Sanaston prosessointitaitojen on pikkukeskosilla havaittu olevan yhteydessä myöhempään sanaston kokoon, mutta taitoja ei ole verrattu samassa ikäpisteessä. Prosessointitaitojen yhteyttä sanaston koostumukseen ei ole tutkittu vielä lainkaan. Tämä pro gradu -työ on osa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa toteutuvaa Auditory environment by Parents of Preterm infant; Language development and Eye movements (APPLE) –tutkimusprojektia.

Tämän pro gradu –työn tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa silmänliikkeisiin pohjaava sanaston prosessoinnin arviointimenetelmä antaa pikkukeskosten ilmaistun sanaston koon ja koostumuksen kehityksestä 18 kuukauden korjatussa iässä.

Tutkittavien ryhmä koostui 20:stä pikkukeskosena (<32 rv) syntyneestä lapsesta (11 tyttöä ja 9 poikaa). Tutkimusmenetelminä 18 kuukauden iässä käytettiin silmänliikkeisiin pohjaavaa sanaston prosessoinnin arviointimenetelmää ja Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmän Sanat, taivutukset ja lauseet -versiota. Tarkasteltavia muuttujia olivat sanaston prosessointitaidoista reaktioaika ja katseluaika, sekä sanaston kehityksen osalta ilmaistun sanaston koko, eri sanakategorioihin kuuluvien sanojen määrä ja sanojen osuus sanastossa. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa käyttäen sekä lineaaristen regressiomallien avulla.

Tuloksissa havaittiin useita tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä pikkukeskosten sanaston prosessointitaitojen ja sanaston koon ja koostumuksen muuttujien välillä. Tehokkaampi sanaston prosessointi oli yhteydessä suurempaan ilmaistun sanaston kokoon (r .51). Sanaston prosessointitaidot olivat yhteydessä myös sanaston koostumukseen (r .51–.65). Tilastollisesti merkitsevistä yhteyksistä muodostetut regressiomallit osoittivat, että katseluajan muuttujat selittivät merkitsevästi ilmaistun sanaston kokoa ja koostumusta (R² .42–.57). Tämän tutkimuksen tulokset antavat uutta tietoa ilmaistun sanaston koon ja erityisesti koostumuksen kehityksen tarkasteluun suhteessa sanaston prosessointitaitoihin.