Die Felder der Bilder : Das Lexem Bild in den Bildwissenschaften, der Kunst und Johann Königs Werk "Blinder Galerist"

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109283762
Titel: Die Felder der Bilder : Das Lexem Bild in den Bildwissenschaften, der Kunst und Johann Königs Werk "Blinder Galerist"
Sekundär titel: Kuvien kentät : Lekseemi Bild kuvatieteissä, taiteessa ja Johann Königin teoksessa "Blinder Galerist"
Författare: Koskinen, Anne
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2021
Språk: ger
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202109283762
http://hdl.handle.net/10138/334670
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Utbildningsprogram: Kielten maisteriohjelma
Master's Programme in Languages
Magisterprogrammet i språk
Studieinriktning: Saksan kieli ja saksankielisten maiden kulttuuri
German Language and Culture of the German Speaking Countries
Tyska språket och tyskspråkig kultur
Abstrakt: Viime vuosikymmenten kielitieteellisessä tutkimuksessa korostuu ajatus kuvakeskeisyydestä. Johtuen saksankielisen filosofian ja kuvantutkimuksen pitkästä perinteestä saksankielinen kuvan käsite herättää myös kansainvälistä keskustelua. Siitä, mitä sanalla Bild (kuva) tarkoitetaan, ei ole yksimielisyyttä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monimutkaisen kuvan ilmiön leksikalisaatioita sekä kuvan käsitteitä saksassa ja englannissa (Bild, image/picture). Tarkasteltavassa kuvantutkimuksen saksan- ja englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa kuvaa lähestytään myös kielellisenä ilmiönä. Pohdinnoissa nousevat esille sanan Bild etymologia, sananmuodostus, merkitys ja sanahistoria sekä sanan Bild vastineet englannissa ja muissa kielissä. Kuvateoreetikkojen pohdintoja täydennetään ja kommentoidaan kielitieteellisillä lähteillä. Yleisenä yhteenvetona luvusta 2 voidaan sanoa, että etymologiat ja sanahistoriat tarjoavat (ajan myötä kasvavan) valikoiman (ala)merkityksiä kuvateoreettisen argumentoinnin etymologiseen perustelemiseen. Kysymys intuitiivisesti käytetystä sanakenttä-konseptista johdattaa tarkastelemaan sanaa Bild leksikologian ja sanakenttäteorian näkökulmasta hyödyntäen nykysaksan korpuspohjaisia aineistoja. Luvussa 3 esitellään leksikaalisen semantiikan keskeiset käsitteet sekä sanakenttätutkimuksen taustaa, metodologisia näkökohtia ja uusia, erityisesti ideologisesti kriittisiä lähestymistapoja. Luvussa 4 sanakenttäanalyysiä (erityisesti Lutzeier 2007; Staffeldt 2017) sovelletaan uudella tavalla kuvantutkimuksen käsitteistön kielitieteelliseen tarkasteluun. Kyse ei ole tavanomaisesta vaan ennemminkin filosofisesti suuntautuneesta sanakenttäanalyysistä, jossa tarkastellaan sanaa Bild merkityksessä ’künstlerische Darstellung’ (’taiteellinen esittäminen’). Analyysissä tulee esille saksankielisen kuvan käsitteen monimutkaisuus. Sanakenttämallinnuksen haasteita ja suhdetta tietoon maailmasta tarkastellaan käyttäen esimerkkinä mm. NFT- eli Non-Fungible Token -teoksia, jotka eivät pelkästään haasta perinteisiä käsityksiä kuvasta, vaan myös luovat uudenlaisia haasteita suhteessa lainsäädäntöön ja taidemarkkinoihin. Näihin pohdintoihin liittyvää kysymystä kuvan, koodin ja kielen suhteesta (Bildmigration, migration of images) tulisi tarkastella jatkossa tarkemmin. Tutkimuksessa tärkeäksi haasteeksi tunnistetaan myös kuvan-, kielen- ja multimodaalisuustutkimuksen suhde ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Toisin kuin joidenkin tarkasteltujen kuvateoreetikoiden pohdinnoissa tutkimuksessa analysoidussa teoksessa ”Blinder Galerist” (König 2019) sanaa Bild käytetään suurelta osin viittaamaan kaksiulotteisiin taideteoksiin ja vieläpä pitkälti synonyymisesti sanan Gemälde (maalaus) kanssa. Sanan Bild käyttö Königin teoksessa on siis linjassa luvun 2 pohdintojen ja luvun 4 sanakenttäanalyysin tulosten kanssa: nykysaksassa sanaa Bild käytetään laajasti merkityksessä ’maalaus’ ja sana Skulptur (veistos) on ymmärrettävä sanan Bild kohyponyymiksi. Kielelliset ilmaisut, joille ei ole vastinetta muissa kielissä, on selkeä haaste maailmanlaajuiselle kuvantutkimukselle. Kuten tässä tutkimuksessa osoitetaan, tutkimuskysymysten kielen kontrastiivinen vertailu voi auttaa selventämään käsitteitä. Länsimaisten kuvakäsitysten lisäksi saksankielinen kuvatiede (Bildwissenschaft) on kiinnostunut indoeurooppalaisen kielialueen ulkopuolisista kuvakäsitteistä pyrkimyksenä luoda uudenlaista dia- ja polylogia. Tutkimuksen loppupäätelmänä on, että kuvallisen ja kielellisen kommunikaation tutkimuksessa on vahvemmin otettava huomioon sekä translingvistiset näkökohdat että multimodaalisuus sen sijaan, että tutkimus perustuisi yhden kommunikaatiomoodin, median, tutkimusalan tai kielen hegemoniaan. Näin ollen tutkimus johdattaa kohti uudenlaista translingvististä multimodaalisuustutkimusta.In the linguistic research of the last decades one can observe a development towards image-centricity. However, there is no clarity about what is meant by the word image. The varying lexicalization of the complex phenomenon in different languages (Bild in German, image/picture in English) additionally contributes to the confusion. Building on the idea of linguistics as cultural studies, in this study the concept of the image is approached as a cultural phenomenon constituted on a linguistic basis. Following the objective of contrastive lexical semantics, the goal of the work is to investigate language-bound differences in image concepts and word fields, and to identify lexical/conceptual gaps in German- and English-language image theories. Due to the traditionally central role of the German language in philosophy and the long tradition of German-language image research (Bildwissenschaft), the German concept of Bild (image/picture) has a special relevance, which also stimulates international discussions about the German word Bild. As can be seen from the research literature, words are not only used as a vehicle of theorization, but the image sciences (Bildwissenschaften) deal intensively with various aspects of the word Bild, its etymology, word formation, semantics, and word history as well as its equivalents in English and other languages. In order to trace the lexical influences and semantic problems, the considerations of the image theorists are supplemented and commented on with linguistic sources. As a general summary of Chapter 2, it could be said that etymologies and word histories offer a (with time growing) selection of word (sub) meanings for various theoretical needs, which can be used as required to emphasize suitable readings and thus etymologically substantiate one's own argumentation, so to speak. Subsequently, the question of an intuitively used word field concept arises, which serves as an invitation to further discussion of the lexeme Bild from the point of view of lexicology and word field theory using on corpus-based resources of contemporary German. Chapter 3 introduces the central concepts of lexical semantics and presents the background as well as fundamental methodological considerations and newer, especially ideologically critical approaches to word field research. Building on these thoughts, in Chapter 4 a philosophically oriented (i.e. not a conventional) word field analysis is carried out based on the procedure of word field modelling proposed by Lutzeier (2007) and Staffeldt (2017). In other words: the word field analysis is adapted for the linguistic foundation of image sciences. The complexity of the German concept of the image is reflected in the analysis of the selected sub-areas of the word field around Bild in the reading 'artistic representation' ('künstlerische Darstellung'). The role of encyclopedic knowledge in word field modelling is discussed using as an example the new digital art form of NFTs (Non-Fungible Tokens), which challenge not only the conventional understanding of the image/picture (Bild), but also legislation and the art market. This raises questions of image migration as well as the agency and subject status of the image, which require further consideration. An important challenge for research is to look not only at the different modes and media, but also at what surrounds the media: the system in which the media are embedded. In contrast to the considerations of the image theorists that sculptures can also be referred to with the word Bild in German, in the analyzed work "Blinder Gallerist" (König 2019), the word Bild is largely used 1) to refer to two-dimensional artworks, and 2) to be synonymic with the word Gemälde (painting). Thus, the use is in line with the discussed translations of the research texts as well as the results of the word field analysis. In the contemporary German language the word Bild in the reading 'artistic representation' is mainly used in the meaning 'painting' and Skulptur (sculpture) is to be understood as a cohyponym to Bild. How to deal with expressions for which there are no equivalents in other languages is a central challenge for a global image science. As demonstrated here, a comparison of language-related research questions may prove useful, since concepts that are diffuse in one language can be made clearer using another language. In addition to the Western concepts, the image science (Bildwissenschaft) discourse not only increasingly discusses selected aspects of image concepts outside the Indo-European language area, but also strives for a dialogue and polylogue, which counters the challenges of an inter-/transcultural and dia-/polylogical image science. The research must include not only translinguistic aspects, but also the multi- or transmodality of communication instead of building on a hegemony of one mode, medium, language, or scientific discipline. Thus, the desiderata that can be formulated as a result of this study can be described as translinguistic multimodality research.
Subject: leksikologia
sanasemantiikka
sanakenttäteoria
Bild
image
picture
Bildwissenschaft
image science
saksa
englanti
lexikology
lexical semantics
Wortfeldtheorie


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Koskinen_Anne_tutkielma_2021.pdf 2.173Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post