Hypnosis, attention and attention deficits : perspectives from brain functions, behavioral performance and clinical applications

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6983-9
Titel: Hypnosis, attention and attention deficits : perspectives from brain functions, behavioral performance and clinical applications
Författare: Hiltunen, Seppo
Upphovmannens organisation: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Doctoral Programme Brain and Mind
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Aivot ja mieli tohtoriohjelma (B&M)
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
Doktorandprogrammet i hjärn- och medvetandeforskning
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2021-11-11
Språk: eng
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6983-9
http://hdl.handle.net/10138/334715
Nivå: Artikelavhandling
Abstrakt: Background. The present thesis combines studies on hypnosis, attention, and attention deficits from various perspectives to extend our understanding of hypnosis and its applications. This thesis includes experimental and clinical research of hypnosis from the perspectives of brain functions, behavioral performance, and clinical interventions. This thesis investigated whether brain oscillations, pre-attentive auditory information processing, auditory attentional performance, and deficits of attention can be influenced by hypnosis and hypnotic suggestions. Two studies focused on highly hypnotizable healthy participants, one study compared adults with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) to control participants, and one investigated solely adults with ADHD. Aims. The present thesis examined: 1) whether hypnosis differs from the wake state as measured with the spectral power density of electroencephalography (EEG); 2) whether hypnosis and hypnotic suggestions can be used to influence bottom-up and/or top-down auditory attention. The former was indexed by the pre-attentive mismatch negativity (MMN) component of the auditory event-related potential (ERP). The latter was measured as the performance on a Continuous Performance Test (CPT); 3) whether hypnotherapy and hypnotic suggestions can be applied to adults with ADHD to relieve their symptoms in a long-lasting way, and to improve their attentional performance in an auditory reaction time task requiring sustained voluntary attention. Methods. The present thesis applied various methods for investigating the research aims: EEG (Studies I–II), behavioral reaction time task (Study III) and self-report measures for evaluating the follow-up results of two individual psychological treatments, hypnotherapy and cognitive behavioral therapy (CBT) in ADHD adults (Study IV). The first three studies had a similar procedural structure including four experimental conditions: 1) pre-hypnosis, 2) after a hypnotic induction (i.e., neutral hypnosis), 3) hypnotic-suggestion condition with study-specific suggestions and 4) post-hypnosis. The first and second studies included a common EEG experiment with nine highly hypnotizable participants. In the first study, EEG spectral power was measured and analyzed at ten frontal, central, and posterior/occipital electrodes. In the second study, the MMN was recorded at three frontal electrodes using a passive oddball paradigm with sinusoidal standard (500 Hz) and deviant (520 Hz) tone stimuli. Both studies included in the hypnotic-suggestion condition suggestions aimed at altering the tone perception (“all tones sound similar in pitch”). The third study examined, in adults with ADHD and in healthy control participants, whether hypnotic suggestions can influence performance in a three-minute version of the auditory CPT. The suggestions aimed at improving speed and accuracy. The fourth study used a controlled, randomized design in investigating the effectiveness of hyp¬notherapy in treating adults with ADHD. It compared the six-month follow-up outcome of the hypnotherapy with the outcome of a short CBT in various self-report symptom scales. Repeated-measures analysis of variance and t-tests were used in the statistical analysis of the studies. Results. The results of Study I revealed no EEG power changes between pre-hypnosis and hypnosis conditions, challenging the current understanding that the increase of theta power is a marker of the hypnosis state. Contrary to the results of a few earlier studies, no statistically significant differences in the MMN amplitudes between the conditions were found in Study II, indicating that the auditory pre-attentive processing may not be influenced by hypnosis or hypnotic suggestions. Study III indicated that hypnotic suggestions have an effect on the reaction times in the CPT both in ADHD adults and healthy control participants. Study IV revealed that the treatment benefits remained during the six-month follow-up with both hypnotherapy and CBT groups when measured with self-report ADHD symptom scales. The benefits of hypnotherapy and CBT, however, differed in general psychological well-being, anxiety and depression, and approached significance in the ADHD symptoms scale, indicating a better long-term outcome for hypnothera¬py. Conclusion. Results of the present thesis indicate that: 1) the spectral power of EEG in the theta band cannot be used as a reliable marker of the hypnotic state in highly hypnotizable participants; 2) hypnotic suggestions can be used to influence performance in a sustained attention reaction time task, but they do not modulate the early pre-attentive auditory information processing, reflected by MMN; 3) hypnosis, hypnotic suggestions, and short hypnotherapy treatments can be successfully applied to adults with ADHD to improve their performance in a sustained attention reaction time task, and to reduce their ADHD and other symptoms in a long-lasting (at least half a year) way. Thus, hypnosis/hypnotherapy seems to be a usable treatment method for the ADHD adult population.Tausta. Tämä väitöskirja yhdistää kolme laajaa tutkimusaluetta: hypnoosin, tarkkaavuuden ja tarkkaavuuden vaikeudet, tavoitteenaan saada lisätietoa hypnoosista, sen vaikutusmekanismeista ja sovellusmahdollisuuksista. Tutkimus käsittää sekä kokeellista perustutkimusta että kliinistä terapiatutkimusta ja hyödyntää monipuolisesti aivosähköisiä ja behavioraalisia mittausmenetelmiä, sekä terapiatutkimuksen vakiintuneita arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, voidaanko hypnoosilla ja siihen liittyvillä suggestioilla vaikuttaa aivojen jännitevasteisiin, auditiivisen tarkkaavaisuuden tiettyihin vaiheisiin, ja voiko hypnoosia ja hypnoterapiaa käyttää aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD) kärsivillä aikuisilla. Kahdessa ensimmäisessä osatutkimuksessa osallistujat olivat hypnoosiherkkiä aikuisia, kolmannessa osatutkimuksessa sekä ADHD-aikuisia että terveitä aikuisia, ja neljännessä osatutkimuksessa ADHD-aikuisia. Tutkimuskysymykset. Tutkimuskysymykset ovat: 1) eroaako hypnoosin aivosähköisillä mittausmenetelmillä (elektroenkefalografia, EEG) laskettu tehotiheys eri taajuuskaistoilla normaalin valvetilan tehotiheydestä, 2) voidaanko hypnoosilla ja hypnoosisuggestioilla vaikuttaa toisaalta aivojen poikkeavuusnegatiivisuusvasteen (mismatch negativity, MMN) heijastamaan automaattiseen alhaalta ylös (bottom-up) tietojenkäsittelyyn ja toisaalta tahdonalaiseen ylhäältä alas (top-down) tiedonkäsittelyyn jatkuvaa tarkkaavuuden ylläpitoa vaativassa testissä (Continuous Performance Test, CPT), 3) voiko hypnoosia ja suggestioita käyttää ADHD-aikuisilla lievittämään pitkäkestoisesti ADHD:n aiheuttamia ja muita siihen liittyviä oireita, ja parantamaan auditiivista tarkkaavuussuoriutumista reaktioaikatehtävässä. Menetelmät. Tutkimuksessa on hyödynnetty EEG-mittauksia (osatutkimukset I–II), behavioraalisia reaktioaikamittauksia (CPT; osatutkimus III) ja kliinisen tutkimuksen arviointimenetelmiä (itseraportoidut oirekyselyt, riippumaton ulkoinen arviointi; osatutkimus IV). Kolmen ensimmäisen osatutkimuksen koeasetelma oli rakenteeltaan samanlainen. Niissä mittaukset toteutettiin neljässä peräkkäisessä koetilanteessa: 1) ennen hypnoosia (perustilanne), 2) hypnoosi-induktion jälkeen (neutraalin hypnoosin tilanne), 3) hypnoosissa annettujen, koetilannekohtaisten suggestioiden jälkeen (hypnoosisuggestiotilanne) ja 4) hypnoosin ja suggestioiden purkamisen jälkeen (jälkitilanne). Ensimmäisessä ja toisessa osatutkimuksessa oli yhteinen yhdeksän hypnoosiherkän osallistujan EEG-mittaus. Ensimmäisessä osatutkimuksessa mitattiin EEG:n tehotiheydet kymmeneltä elektrodilta keskilinjan molemmin puolin. Toisessa osatutkimuksessa mitattiin passiivista ”oddball”-paradigmaa käyttäen aivojen tapahtumasidonnaisen jännitevasteen (ERP, event-related potential) esitietoinen auditiivinen MMN-komponentti kolmelta frontaalielektrodilta, joissa MMN:n amplitudi on tyypillisesti voimakkain. Hypnoosisuggestiotilanteen suggestioilla pyrittiin muuttamaan osallistujan kuulohavaintoa siten, että kaksi taustalla kuuluvaa siniääntä (vakioääni 500 Hz, poikkeava ääni 520 Hz) kuulostavat hänestä saman korkuisilta. Kolmannessa osatutkimuksessa ADHD-aikuisten ja kontrolliryhmän osallistujien reaktioaikoja mitattiin kolmen minuutin auditiivisessa CPT-testissä ja hypnoosisuggestiotilanteen suggestioilla pyrittiin parantamaan osallistujien suoriutumisnopeutta. Neljännessä osatutkimuksessa, joka on kontrolloitu seurantatutkimus hypnoterapian soveltamisesta ADHD-aikuisten kuntoutukseen, analysoitiin kuuden kuukauden seuranta-aineisto kymmenen tapaamiskerran yksilöllisestä hypnoterapiasta ja kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta (CBT). Osatutkimusten tilastollisissa analyyseissä on käytetty muun muassa toistettujen mittausten varianssianalyysiä ja t-testiä. Tulokset. Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin, ettei thetan tai muiden EEG:n taajuuskaistojen tehotiheyttä voida käyttää erottamaan hypnoosiherkkien osallistujien hypnoositilaa normaalista valvetilasta. Toisessa osatutkimuksessa ei löydetty tukea sille, että hypnoositila tai hypnoosissa annetut kuulohavaintoa muuttamaan pyrkivät suggestiot vaikuttaisivat MMN:n amplitudiin hypnoosiherkillä osallistujilla. Kolmas osatutkimus osoitti, että hypnoosissa annetut suggestiot nopeuttivat reaktioaikoja sekä ADHD-henkilöillä että terveillä kontrolliryhmän osallistujilla. Neljännessä osatutkimuksessa havaittiin, että kuuden kuukauden seurannassa kuntoutushyödyt säilyivät sekä hypnoterapia- että CBT-ryhmissä oiremittareilla itsearvioituna, kuitenkin hypnoterapiaryhmässä CBT-ryhmää paremmin. Ryhmät erosivat seurannassa toisistaan hypnoterapiaryhmän eduksi yleisessä psyykkisessä hyvinvoinnissa, ahdistuneisuudessa ja masentuneisuudessa, ja erosivat tilastollisesti viitteellisesti toisistaan toisella kahdesta tarkkaavuushäiriön oiremittarista. Johtopäätökset. Väitöskirjan johtopäätökset ovat: 1) theta-kaistan tehotiheyttä ei voida käyttää erottelemaan hypnoosia ja valvetilaa toisistaan hypnoosiherkillä henkilöillä, kuten aiemmassa kirjallisuudessa on ehdotettu, 2) hypnoosisuggestioilla voidaan nopeuttaa auditiivista tarkkaavuussuoritusta reaktioaikatehtävässä, mutta niillä ei todennäköisesti pystytä vaikuttamaan esitietoisen MMN-vasteen heijastamiin aivomekanismeihin, 3) hypnoosi ja hypnoterapia ovat käyttökelpoisia hoitomenetelmiä myös aikuisilla, joilla on ADHD. Hypnoosissa annetut suggestiot nopeuttivat heidän suoriutumistaan auditiivisessa reaktioaikatehtävässä. ADHD-kuntoutusten kuuden kuukauden seurannassa hypnoterapian hyötyjen havaittiin säilyneen jopa paremmin kuin CBT:ssä, joka on kirjallisuudessa eniten tutkittu ja parhaana pidetty psykologinen kuntoutusmenetelmä ADHD-aikuisilla.
Subject: psykologia
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
hiltunen_seppo_dissertation_2021.pdf 1.038Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post