Kulttuurisesti merkityksellinen pedagogiikka pääkaupunkiseudun alakoulun opettajien opetuksessa

Abstract

Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Ladson-Billingsin (1992, 1995) teoria kulttuurisesti merkityksellisestä pedagogiikasta. Kulttuurisesti merkityksellinen pedagogiikka on pyrkinyt ratkaisemaan sitä haastetta, johon monikulttuurisuuskasvatus ei ole pystynyt vastaamaan. Koulujen kulttuurinen moninaisuus on opetuksen rikkaus, jota tulisi käyttää koulussa tapahtuvan toiminnan lähtökohtana. Tämä lisää aiempien tutkimusten mukaan oppilaan merkityksellisyyden kokemusta ja rikkoo koulussa vallitsevia valtarakenteita. Tässä tutkielmassa on kiinnostuttu siitä, millä tavalla opettajat kokevat toteuttavansa kulttuurisesti merkityksellistä pedagogiikkaa opetusryhmänsä kanssa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää opettajien kokemia valmiuksia sekä haasteita toteuttaessaan kulttuurisesti merkityksellistä pedagogiikkaa opetuksessaan.

Tämä tutkimus on monitapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla haastattelemalla alakoulun opettajia pääkaupunkiseudun kouluissa. Lisäksi aineisto on kerätty myös ennakkoon lähetetyn virittäytymistehtävän avulla. Aineisto on analysoitu tutkimuskysymyksittäin laadullisen sisällönanalyysin avulla, sekä deduktiivisesti että induktiivisesti. Aineisto koostuu yhteensä kuudesta alakoulun opettajan haastattelusta sekä virittäytymistehtävästä.

Opettajat kokivat kulttuurisen moninaisuuden ryhmässä paitsi rikkautena myös haasteena. Opettajat kertoivat käyttävänsä erilaisia opetusmenetelmiä tukeakseen ryhmän yhteistä toimintaa sekä oppilaiden akateemista menestystä. Oppilaan yksilöllinen tukeminen oli opettajien kertoman mukaan vahvaa. Osa opettajista koki kuitenkin kulttuurisen kompetenssinsa olevan heikko ja moninaisuuden kohtaamisen haastavaksi. Kulttuurisen moninaisuuden opettajat liittivät usein maahanmuuttajiin tai vieraskielisyyteen. Kriittisen ajattelun taitojen kehittäminen oli opettajien kertoman mukaan vähäistä. Oppilaiden omat kulttuuriset taustat ja oppilaiden käyttämä valta opetuksessa ilmeni lähinnä opettajajohtoisissa tehtävissä tai keskusteluissa. Tämän tutkimuksen perusteella opettajien monikulttuurisuuskasvatuksen kompetenssia tulisi kehittää. Myös aito oppilaan aktiivinen osallisuus opetuksessa on tämän tutkimuksen perusteella vielä vajavaista.

The theoretical frame for this study is Ladson-Billings' (1992, 1995) theory of culturally relevant pedagogy. Culturally relevant pedagogy has sought to solve the challenge that multicultural education has not been able to meet. The cultural diversity of schools is a wealth of teaching that should be used as a starting point for school activities. This, according to previous research, increases the student’s experience of relevance and violates the power structures that prevail in the school. This study is interested in the way teachers feel that they implement culturally relevant pedagogy in their teaching. In addition, the purpose is to find out the abilities and challenges experienced by teachers when implementing culturally relevant pedagogy in their teaching.

This study is a multi-case study. The research material has been collected through a thematic interview by interviewing primary school teachers in schools in the Helsinki metropolitan area. In addition, the material has also been collected through a pre-sent tuning task. The material has been analyzed by research questions using qualitative content analysis, both deductively and inductively. The material consists of a total of six primary school teacher interviews and tuning assignments.

Teachers perceived cultural diversity in the group not only as wealth but also as a challenge. Teachers said that they use different teaching methods to support the group's joint activities and the students' academic success. According to the teachers, the individual support of the student was strong. However, some teachers felt that their cultural competence was weak, and that meeting diversity was challenging. Cultural diversity was often associated with immigration or foreign language. According to the teachers, the development of critical thinking skills was limited. The students' own cultural backgrounds and the power exercised by the students in teaching were mainly manifested in teacher-led assignments or discussions. Based on this research, the competence of teachers in multicultural education should be developed. Based on this study, genuine student active participation in teaching is also still lacking.