The Contradictions of Environmental Statehood : Air Pollution and Environmental Policy in Delhi and the National Capital Region, India

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110063854
Title: The Contradictions of Environmental Statehood : Air Pollution and Environmental Policy in Delhi and the National Capital Region, India
Alternative title: Ympäristövaltion ristiriidat : ilmansaaste- ja ympäristöpolitiikka Delhissä ja Intian pääkaupunkiseudulla.
Author: Ikävalko, Ville
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110063854
http://hdl.handle.net/10138/334993
Thesis level: master's thesis
Degree program: Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma
Master's Programme in Society and Change
Magisterprogrammet för samhälle i förändring
Specialisation: Kehitysmaatutkimus
Development Studies
U-landsforskning
Abstract: Maailman Terveysjärjestön mukaan ilmansaasteet tappavat vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Ilmansaasteelle altistuvat eniten ihmiset, jotka asuvat pieni- tai keskituloisten maiden kaupungeissa. Niin kauan kuin kehitysmaiden väestönkehitystä hallitsee nopea kaupungistuminen lisääntyvät myös ilmansaasteiden kielteiset seuraukset. Ilmansaasteista on tulossa yksi maailman yleisimmistä kuolinsyistä osakseen kehitysmaiden väestönkehityksen vuoksi, mutta myös koska kehitysmaat kokevat painetta luoda pohja joutuisalle sekä sääntelemättömälle talouskasvulle, jossa elintaso kasvu asetetaan ympäristöseurausten edelle. Tässä opinnäytetyössä analysoidaan ilmansaasteita koskevan ympäristöpolitiikan suhdetta ympäristötoimiin, sekä niihin vaikuttavan taloudellisen toiminnan järkevyyttä. Tutkimuksessa tarkastellaan Intian pääkaupungin Delhin sekä laajemman pääkaupunkiseudun ilmansaasteiden vähentämistoimia, jotka kohdistuvat alueen neljään pienhiukkasten ensisijaiseen lähteeseen: ajoneuvojen päästöt, teollisuus, pöly sekä satojen polttaminen. Teoreettinen lähtökohta tälle opinnäytetyölle on kaupunkipoliittinen ekologia sekä valtioiden poliittinen ekologia. Ensimmäinen pohjautuu marxilaiseen historialliseen materialismiin, taas kun jälkimmäinen on rakennettu marxilaisen valtioanalyysin päälle. Opinnäytetyön metodologia nojaa toiminnan analyysiin, taas kun teoreettinen kehys muodostuu poliittisesta ekologiasta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kahteen kysymykseen: vastaako Delhin ympäristötoimien luonne ja laatu Antonio Ioriksen kuvaamaa teoriaa valtion poliittisesta ekologiasta, ja yleisemmin, missä määrin valtion toimet eivät kykene käsittelemään, pysäyttämään taikka ratkaisemaan ympäristöongelmia johtuen niiden ristiriitaisesta asemasta talouskasvun ja ympäristösuojelun suhteen. Tutkimuksen tärkeimmät havainnot kohtaavat Antonio Iorisin ympäristövaltiota koskevien väitteiden kanssa: Delhin ja pääkaupunkiseudun ilmansaasteita koskevien valtion toimenpiteiden teho on suurelta osin ollut olematon, väliaikainen tai osittainen. Lisäksi ilmansaastetilanne pakottaa Delhin hallituksen julistamaan ilmanlaatuhätätilan joka talvi pahimpien saastekuukausien aikana, ja pakottaa valtion ottamaan käyttöön tilapäisiä sekä kovia toimenpiteitä. Pysäköintisakkojen korottamisesta koulunkäynnin perumiseen sekä kaikkien raskaiden ajoneuvojen liikennöinnin ja rakentamisen kieltämiseen. Suurin saasteiden lähde pahimpina ilmansaasteaikoina on kuitenkin sadon polttaminen, joka juontaa juurensa valtion lainsäädäntöön: vedenkäyttöä rajoittavat maaperälait Delhin naapuriosavaltioissa Punjabissa ja Haryanassa sekä valtion hankintapolitiikka samoissa osavaltioissa, edistävät riisin epäekologista viljelyä ja satojen polttamista Intian pohjoisilla tasangoilla. Valtio ei ole siis ainoastaan kykenemätön hallitsemaan Delhin ilmansaasteita, vaan sillä on ollut myös osansa ongelman edesauttamisessa. Tämä Delhin ilmansaasteiden tapaustutkimus antaa arvokasta tietoa niistä ristiriidoista, joita modernit valtiot kohtaavat, kun ne pyrkivät saavuttamaan tasapainon kahden vastakkaisen vastuun välillä: talouskasvulle parhaiden edellytyksien luomisen ja kasvun aiheuttamien ympäristövaikutuksien lieventämisen. Tämä on myös esimerkki nykyaikaisesta ympäristöpolitiikasta, jossa ympäristötoiminta nähdään perusteltuna, mutta ongelmia, joihin toimien tulisi kohdistua, käsitteellistetään ja arvioidaan ristiriitaisesti. Seurauksena ympäristötoimet eivät puutu ympäristöongelmien perimmäisiin syihin. Valtion ympäristöpolitiikan luontaiset ristiriidat korostavat tarvetta keskittyä enemmän paitsi itse valtion politiikkaan myös näiden poliittisten päätösten takana oleviin perusteluihin ja niihin sitoutumiseen. Intian demokratiassa syntyy osittainen ratkaisu, koska kansalaisille löytyy väyliä painostaa valtiota mielekkäämpiin lieventämistoimiin. Tätä auttaisi entisestään avoin ja reaaliaikainen seuranta saastetasoista, jonka avulla paikalliset eivät ainoastaan pystyisi osoittamaan paikallisille päättäjille epäpuhtauksia kotialueillaan, muuta myös ymmärtämään paremmin ne terveysriskit, joihin päästöt heidät altistavat.Air pollution kills an estimated seven million people per year according to the World Health Organization – people living in the cities of low- and middle-income countries being the one’s most exposed to toxic air. As rapid urbanisation continues to dominate the demographic trends in the developing world into the fore-seeable future, so will the negative consequences of air pollution. This, coupled with the intense pressure for developing economies to prioritise rapid and unadulterated growth as a mean to raise the living standards of their citizens over the environmental consequences of that growth, will almost invariably make air pollution one of the leading causes of death in the world, if it is not already. This thesis analyses environmental policy around air pollution to not only under-stand the policies and their effectiveness, or ineffectiveness, but also their rationality regarding the wider economic activities in the background. The study examines (state´s) air pollution abatement efforts in Delhi and the National Capital Region concerning the four primary sources of particulate matter in Delhi´s air: vehicular emissions, industries, dust, and crop burning. The research approach is based on policy analysis while the theoretical framework leans on political ecology. More specifically, the theoretical starting point is in urban political ecology, and political ecology of the state as per Antonio Ioris (2014), the former being built upon Marxist historical materialism, while latter is found upon a Marxist analysis of the (capitalist) state. The research aims to answer two questions: Does the quality and nature of Delhi´s environmental action correspond with Antonio Ioris’ theory of the environmental (capitalist) state; and second, to what extent do state interventions fail to address, further, or even create environmental issues due to the contradictory positions they hold with respect to accumulation and environmental protection. The main findings of the study follow the claims of Antonio Ioris about environmental statehood: the nature of state interventions concerning air pollution in Delhi and the National Capital Region have largely been ineffective, temporary, provisional, and partial. Furthermore, the failure to address the issue effectively obligates the Delhi government to declare air pollution emergency every winter during the worst pollution months in late October and November, introducing increasingly ad hoc - and drastic - measures that cascade up in accordance with the toxicity levels. From increasing parking tickets prices and banning diesel generators, to closing schools, banning all heavy vehicles, and prohibiting construction. Not coincidentally, the main source of air pollution during this worst period of the year is crop burning, a practice that has its roots in state legislation curbing water use in the neighbouring states of Punjab and Haryana, as well as in state procurement policies that promote the unecological farming of rice in the northern plains of India. And so, the state has not only been ineffective in curbing air pollution in Delhi but has also played a part in bringing about the situation in the first place. The case of Delhi´s air pollution gives valuable insight into the contradiction the modern state finds itself when trying to balance between its two opposing responsibilities: the first as the one creating the best conditions for economic growth, and the other as the entity regulating and mitigating the environmental consequences of this growth. It is likewise yet another sobering instance of contemporary green action, where environmental action is rationalised though and out while maintaining irrationality in the assessment and conceptualisation of the issue the mitigation action is supposed to address in the first place, leading to environmental policy that is dislocated from the root cause of the issue. The inherent issues of state environmental policy highlight the need for more focus not only on the state policy itself, but on the rationality and commitment behind those policies. The Indian Democracy similarly offers a resolution by being able to exert pressure on state entities for more meaningful mitigation action. To make this happen, there needs to be an available and open real-time monitoring infor-mation on the pollution levels to empower the local residents and organisations to not only be able to point out the local pollutants in their areas and understand the health hazard these emissions are exposing them to, but also to be able to effectively direct action and demands towards the local, state, and federal rep-resentatives for meaningful environmental action to happen.
Subject: Poliitinen Ekologia
Kapitalismi
Interventio
Ilmansaaste
valtio.
Air pollution
Capitalism
Political Ecology
State Intervention.
Subject (yso): ilmansaasteet
interventio
poliittinen ekologia
ympäristopolitiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Ikävalko_Ville_Pro-gradu-tutkielma_2021.pdf 1.865Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record