Pre-acculturation among voluntary migrants

Abstract

This dissertation research focused on the pre-migration stage of the migration process and, specifically, the action period, which starts from making a decision to move abroad and lasts until the actual move. The research further developed the concept of pre-acculturation, that is, the active process that voluntary migrants in particular go through during the preparatory stage of migration process. As studies on pre-acculturation are still rather scarce, the theoretical background of the research was formulated by applying both previous (mostly post-migration) acculturation and expatriate literature, and completing them with social psychological theories of intergroup relations, and organizational psychology. The present research concentrated on the pre-acculturation of two groups of skilled voluntary migrants preparing to move to Finland: ethnic (re)migrants and their family members from Russia and self-initiated foreign employees (SFEs) recruited to the European Chemicals Agency.

The results of the research indicate that immigrant acculturation is a complex process that begins already at the pre-migration stage and involves at least four different dimensions of pre-migration adaptation among voluntary migrants. First, the research showed that integration was the most preferred pre-migration acculturation orientation among ethnic migrants. The following factors were associated with the formation of acculturation orientations: participants general well-being, degree of Russian identification, support for multicultural ideology, and perceptions of the acculturation expectations of future hosts. Second, it was shown that ethnic migrants pre-acculturative stress largely depended on their expectations of post-migration adaptation. These expectations were developed through direct and indirect pre-migration contact with, as well as knowledge about, the society of immigration. Third, it was shown that ethnic migrants anticipated socio-cultural adaptation was related to their familiarity with the country of immigration, the openness to change value, and perceived value congruence between migrants personal values and the perceived values of typical hosts. Finally, previous international work experience, perceived organizational prestige and support, as well as the quality of contact with Finns during recruitment simultaneously predicted various dimensions of SFEs pre-migration adaptation (psychological, socio-psychological and work adaptation). These connections were mediated by European identification, self-esteem and relocation stress. Altogether, the results point to the crucial role of early contact experiences of potential migrants with future home country nationals. According to the results, it is essential to identify the expectations and beliefs related to potential migrants pre-acculturation orientations and pre-migration adaptation, including stress reactions prior to migration. Moreover, the results speak to the importance of psychological resources and preparedness for a successful pre-acculturation.

This dissertation research emphasizes that the pre-migration stage in general and pre-acculturation of voluntary migrants in particular should be given more attention in both acculturation and expatriate literature. A proper understanding of pre-acculturation is seen as a means of promoting the most adaptive acculturation profiles at the earliest stage of migration.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden vapaaehtoisen, koulutetun maahanmuuttajaryhmän, Euroopan kemikaalivirastoon rekrytoitujen kansainvälisten työntekijöiden sekä inkerin-suomalaisten paluumuuttajien ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuttoa edeltävän vaiheen akkulturaatiota ja ennakoivaa sopeutumista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiaalipsykologiseen akkulturaatiotutkimukseen ja ekspatriaattitutkimukseen. Näitä tutkimusperinteitä täydennetään sosiaalipsykologisilla ryhmäsuhdeteorioilla ja organisaatio-psykologialla.

Tutkimus on artikkeliväitöskirja, joka koostuu neljästä vertaisarvioidusta, kansainvälisestä julkaisusta sekä johdanto-osuudesta. Tutkimuksen päätavoite oli kuvata erityisen pre-akkulturaatio -käsitteen kautta tutkimuksen kohteena olevien ryhmien akkulturaatio-prosessille ominaisia tekijöitä jo maahanmuuttoa edeltävässä vaiheessa. Lisäksi oltiin kiinnostuneita näiden tekijöiden yhteyksistä tulevaan maahanmuuttoon liittyvän ennakoivan sopeutumisen eri ulottuvuuksiin (psykologinen, sosio-kulttuurinen, sosio-psykologinen ja työsopeutuminen). Tutkimus osoitti etnisten suomalaisten aineistossa ensinnäkin sen, että valtaosa heistä suosi akkulturaatio-orientaationaan integraatiota jo maahanmuuttoa edeltävässä vaiheessa. Orientaatioiden valintaan vaikuttivat osallistujien hyvinvoinnin, venäläiseksi samastumisen voimakkuuden, ja monikulttuurisuuden kannatusasteen lisäksi erityisesti suomalaisten koetut akkulturaatio-odotukset. Toiseksi tutkimus osoitti, että osallistujien maahanmuuttoa edeltävä stressi oli yhteydessä heidän tulevaa maahan sopeutumistaan koskeviin odotuksiin. Nämä odotukset olivat muodostuneet sekä maahanmuuttoa edeltävien kontaktien, että kohdemaata koskevien tiedollisten valmiuksien kautta. Kolmanneksi tutkimus osoitti, että osallistujien ennakoiva sosiokulttuurinen sopeutuminen oli yhteydessä kohdemaan tuttuuteen, avoimuus uudelle arvoon, sekä havaittuun yhdenmukaisuuteen osallistujien omien arvojen ja sellaisten arvojen välillä, jotka osallistujat mielsivät tyypillisiksi tuleville maanmiehilleen. Kansainvälisten työntekijöiden aineistossa tutkimus puolestaan osoitti, että kansainvälinen työkokemus, koettu organisaation arvostus, tyytyväisyys muuttoa koskeviin järjestelyihin, sekä suomalaisiin kohdistuneiden kontaktien laatu rekrytointivaiheessa olivat yhteydessä useisiin maahanmuuttoa edeltävän vaiheen sopeutumisen ulottuvuuksiin. Näihin yhteyksiin vaikuttivat lisäksi työntekijöiden itsetunto, eurooppalaiseksi samastumisen voimakkuus, sekä tulevan muuton stressaavuus.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttoa edeltävä vaihe on jo itsessään merkityksellinen vaihe, jossa yksilö läpikäy muuttoa edeltävää sopeutumista, pre-akkulturaatiota. Tutkimus osoitti, että sekä akkulturaatio-orientaatiot, että tutkimuksen kohteena olleet ennakoivan sopeutumisen ulottuvuudet alkavat muotoutua jo maahanmuuttoa edeltävässä vaiheessa useiden tälle vaiheelle ominaisten tekijöiden seurauksena. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että maahanmuuttoa edeltävä vaihe tulisi paremmin huomioida maahanmuuttajien sopeutumista selittävissä teorioissa ja tutkimuksessa, sekä pyrittäessä edistämään heidän uuteen maahan sopeutumistaan erilaisin interventioin. Kaiken kaikkiaan tutkimus toi tärkeän lisän siihen, miten maahanmuuttoa edeltävää vaihetta on perinteisesti tarkasteltu.