Urban futures and climate change : understanding vulnerability dynamics

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7663-9
Title: Urban futures and climate change : understanding vulnerability dynamics
Author: Jurgilevich, Alexandra
Other contributor: Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, bio- och miljövetenskapliga fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Ecosystems and Environment Research Programme
Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i tvärvetenskaplig miljöforskning
Doctoral Programme in Interdisciplinary Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-11-18
Language: en
Belongs to series: Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae - URN:ISSN:2342-5431
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7663-9
http://hdl.handle.net/10138/335387
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: There is a scientific consensus on the need to account for the dynamics of non-climatic factors of climate risk, i.e., vulnerability and exposure. However, there are a number of gaps and challenges associated with defining, conceptualizing and operationalizing it methodologically. Accounting for vulnerability dynamics is most pertinent in the urban context, due to the rapid pace of population and economic growth in cities, and a large concentration of people and assets subject to potential climate change risks. This thesis studies the phenomenon of urban vulnerability dynamics from theoretical, conceptual and methodological perspectives. Furthermore, it examines vulnerability dynamics from the perspective of urban adaptation governance and information needs. It begins with a systematic literature review, which canvasses the state of the art in urban vulnerability dynamics. The findings show that vulnerability dynamics is not widely taken into account in risk and vulnerability assessments at sub-national level. Moreover, many empirical studies assess future hazards while vulnerability and exposure are assessed at their current state. Next, the status of adaptation in local-level decision-making is explored with a survey to understand practitioners’ needs for adaptation and climate risk management information. The findings show that while practitioners use a wide range of information, there is still a need for non-climate services, i.e., tailored information on vulnerability and exposure as well as how it can be applied in risk management. Building on these results, I develop a novel mixed methods approach to study urban vulnerability dynamics as a process and apply it to the case of Helsinki, Finland, with the timeframe up to 2050. The aim of the study is to understand what socio-economic and land use changes influence future urban vulnerability, and to reconstruct pathways of vulnerability development. I integrate quantitative, qualitative and participatory methods for data collection, as well as quantitative and qualitative methods for data analysis. The results show the direct, indirect and cascading effects of changes in socio-economic drivers onto vulnerability, allowing for the reconstruction of vulnerability development pathways and the establishment of patterns of indicator changes. Finally, I draw on the epistemological foundations of futures research and on governance literature to find connections, and critically appraise the approach developed and the results of the case study to discern the methodological and conceptual contributions. I also draw connections between futures research, governance and vulnerability assessment literature, and, as a result, propose a framework for the epistemological positioning of vulnerability assessments. To conclude, this thesis advances our understanding of vulnerability dynamics, develops the methods to account for it and explores the implications of such knowledge for adaptation governance and urban planning.Ilmastonmuutoksen riskiarvioinnissa on tärkeää huomioida sosioekonomiset riskitekijät, toisin sanoen haavoittuvuus ja altistuminen. Vaikka asiasta vallitsee tieteellinen yhteisymmärrys, se on hankala viedä käytäntöön, koska ymmärrys tekijöistä, niiden välisestä dynamiikasta ja arviointimenetelmät ovat puutteellisia. Haavoittuvuuden dynamiikan huomioiminen kaupunkien riskiarvioinneissa on erityisen tärkeää, koska altistuneita ihmisiä on kaupungeissa paljon. Lisäksi, kaupunkiympäristö vaikuttaa haavoittuvuuden tasoon. Tämä väitöskirja edistää haavoittuvuuden dynamiikan teoreettista ymmärtämistä ja sen arvioinnin menetelmäkehitystä. Lisäksi, tässä väitöskirjassa tarkastellaan haavoittuvuuden dynamiikan arvioinnin vaikutuksia sopeutumishallintoon sekä sen tiedontarpeita. Aloitin tutkimuksen kirjallisuuskatsauksella, jonka tulokset osoittavat, että haavoittuvuuden dynamiikka on otettu huomioon riskiarvioinneissa heikosti. Monissa tapauksissa tulevaisuuden ilmastoriskiarvioinnit toteutetaan haavoittuvuuden ja altistumisen nykytilanteen arviointiin perustuen. Tämä voi johtaa vääriin käsityksiin tulevaisuuden riskeistä ja antaa puutteellisen kuvan sopeutumissuunnittelun tueksi. Seuraavaksi, kyselytutkimuksen avulla tein kartoituksen kuntatason sopeutumisen nykytilasta Suomessa. Tulokset osoittavat, että kunnat tarvitsevat enemmän tietoa liittyen ihmisten haavoittuvuuteen ja altistumiseen sekä tukea näiden tietojen käyttöön. Kehitin näiden kahden osuuden pohjalta uudenlaisen arviointimenetelmän, joka tarkastelee haavoittuvuuden dynamiikan prosessina. Sen avulla arvioin sitä, miten haavoittuvuus kehittyy Helsingissä vuoteen 2050 mennessä. Tulokset näyttävät miten erilaiset sosioekonomiset tekijät, niiden välinen vuorovaikutus sekä näiden prosessien suorat, epäsuorat ja ketjuvaikutukset muovaavat haavoittuvuutta. Nämä tekijät liittyvät, muiden muassa, talouteen, väestökasvuun, kaupunkisuunnitteluun ja -rakenteeseen, ympäristöpolitiikkaan, sosiaaliseen eriytymiseen, ja ilmastonmuutoksen toissijaisiin vaikutuksiin. Arvioin menetelmää ja sen tuottamia tuloksia kriittisesti sopeutumishallinnon näkökulmasta. Samalla kehitin uudenlaisen viitekehyksen haavoittuvuuden arvioinnin suunnitteluun, jossa huomioidaan sekä teoreettinen pohja että sopeutumishallinnon tarpeet. Lopuksi väitän, että käsitystämme ilmastoriskeistä pitää syventää ja ottaa huomioon haavoittuvuuden kehitys. On suositeltavaa palata haavoittuvuuden teorian alkujuurille ja kysyä miksi ihmiset tulevat haavoittuviksi. Haavoittuvuus on suureksi osaksi seurausta yhteiskuntamme toiminnasta, politiikasta ja kaupunkisuunnittelusta, ja juuri haavoittuvuuteen voimme vaikuttaa sopeutumispolitiikalla ja ilmastoriskejä ennaltaehkäisevällä kaupunkisuunnitelulla.
Subject: environmental sciences
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
jurgilevich_alexandra_dissertation_pdf.pdf 2.242Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record