Traumaperäisen stressihäiriön oireilu COVID-19-taudin akuuttivaiheen jälkeen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203908
Title: Traumaperäisen stressihäiriön oireilu COVID-19-taudin akuuttivaiheen jälkeen
Author: Riihilahti, Iita
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203908
http://hdl.handle.net/10138/335481
Thesis level: master's thesis
Degree program: Psykologian maisteriohjelma
Master's Programme in Psychology
Magisterprogrammet i psykologi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet: COVID-19-hengitystieinfektion sairastaneilla potilailla on raportoitu traumaperäisen stressihäiriön oireita taudin akuuttivaiheessa ja sen jälkeen. Tutkimustietoa COVID-19-potilaiden traumaperäisen stressihäiriön oireilusta pidemmän aikavälin seurannassa on kuitenkin kertynyt vasta vähän. Lisäksi on epäselvää, vaikuttaako COVID-19-taudin akuuttivaiheen edellyttämä hoidon taso COVID-19-potilaiden kokemiin traumaperäisen stressihäiriön oireisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko COVID-19-taudin teho-osastohoito, vuodeosastohoito tai kotona sairastaminen yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön oireisiin taudin akuuttivaiheen jälkeen, ja liittyykö tutkittavien sukupuoli tai ikä traumaperäisen stressihäiriön oireiluun. Lisäksi tarkasteltiin, tapahtuuko COVID-19-potilaiden traumaperäisen stressihäiriön oireilussa muutosta kolmen ja kuuden kuukauden välillä taudin akuuttivaiheen jälkeen. Menetelmät: Tutkimuksen aineisto on osa HUSin ja Helsingin yliopiston RECOVID-20-tutkimusprojektia. Aineisto koostui 155 tutkittavasta, joista naisia oli 92 (59 %). Tutkittavista osa oli saanut hoitoa COVID-19-tautiin sairaalan teho- tai vuodeostolla, ja osa oli sairastanut COVID-19-taudin kotona. Lisäksi mukana oli verrokkiryhmä, joka ei ollut sairastanut COVID-19-tautia. Traumaperäisen stressihäiriön oireita arvioitiin kolme ja kuusi kuukautta sairauden akuuttivaiheen jälkeen Impact of Event Scale (IES-6) -itsearviointikyselyllä. COVID-19-taudin akuuttivaiheen edellyttämän hoidon tason, iän ja sukupuolen yhteyttä traumaperäisen stressihäiriön oireisiin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysillä, ja muutosta traumaperäisen stressihäiriön oireilussa lineaarisilla sekamalleilla. Tulokset ja johtopäätökset: COVID-19-taudin sairastaminen oli yhteydessä traumaperäisen stressihäiriön oireisiin siten, että teho- ja vuodeosastolla taudin sairastaneilla potilailla oli enemmän traumaperäisen stressin oireita kuin terveillä verrokeilla sekä kolme että kuusi kuukautta sairauden akuuttivaiheen jälkeen. Naisilla oli miehiä enemmän traumaperäisen stressin oireita kolme kuukautta sairauden akuuttivaiheen jälkeen, mutta kuuden kuukauden seurannassa tätä eroa ei havaittu. Nämä tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimus toi myös uutta tietoa traumaperäisen stressihäiriön oireilun muutoksesta COVID-19-potilailla. Traumaperäisen stressihäiriön oireilun havaittiin vähenevän COVID-19-taudin sairastaneilla kolmen ja kuuden kuukauden välillä seurannassa. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tarkemmin, mitkä tekijät altistavat traumaperäisen stressihäiriön oireilulle COVID-19-taudin akuuttivaiheen jälkeen.Objective: Posttraumatic stress disorder symptoms have been reported among patients with COVID-19 during and after the acute phase of the disease. However, the knowledge of COVID-19 patients’ posttraumatic stress disorder symptoms on a long-term follow-up is limited. It is also unclear, whether the required level of treatment in the acute phase of the COVID-19 disease affects the symptoms of a posttraumatic stress disorder in COVID-19 patients. The aim of this study was to find out whether the COVID-19 treatment either in the intensive care unit (ICU), on a regular ward, or at home is associated with the symptoms of a posttraumatic stress disorder. Also, the associations between the posttraumatic stress disorder symptoms and the subjects’ gender and age were examined. In addition, the aim was to examine the change in the posttraumatic stress disorder symptoms between three and six months after the acute phase of the COVID-19 disease. Methods: The data for this study was from the RECOVID-20 collaboration research project between University of Helsinki and the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The data included 155 participants, of which 92 were women (59%). Part of subjects had received treatment for the COVID-19 disease in the hospital, either in the ICU or on a regular ward, and part of the subjects managed the COVID-19 disease at home. In addition, there was group of healthy control subjects. The symptoms of a posttraumatic stress disorder were evaluated at three and six months after the acute phase of the COVID-19 infection using the Impact of Event Scale-6 (IES-6). A linear regression was used to analyze the associations between the required level of treatment in the acute phase of the COVID-19 disease, age, gender, and the posttraumatic stress disorder symptoms. The change in the posttraumatic stress disorder symptoms were examined with linear mixed models. Results and Conclusions: The COVID-19 disease was associated with posttraumatic stress disorder symptoms in a way that patients who had received treatment in the ICU or on a regular ward had significantly more posttraumatic stress disorder symptoms than the healthy controls, both three and six months after the acute phase of the COVID-19 disease. Women had more posttraumatic stress disorder symptoms compared to men three months after the acute phase of the COVID-19, but there was no difference in the posttraumatic stress disorder symptoms between genders in the six-month follow-up. COVID-19 patients’ posttraumatic stress disorder symptoms reduced between the three and six months at follow-up. The results are in line with the previous studies. This study provided new information about the change in the posttraumatic stress disorder symptoms in patients with the COVID-19 disease. The COVID-19 patients’ posttraumatic stress disorder symptoms reduced between the three and six months after the acute phase of the COVID-19 disease. Further research should focus on clarifying risk factors for posttraumatic stress disorder symptoms experienced after the acute phase of the COVID-19 disease.
Subject: COVID-19
SARS-CoV-2
traumaperäinen stressihäiriö


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record