Oireeton COVID-19 – kuinka prevalentti?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203917
Title: Oireeton COVID-19 – kuinka prevalentti?
Author: Savolainen, Kipinä
Other contributor: Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110203917
http://hdl.handle.net/10138/335501
Thesis level: master's thesis
Degree program: Lääketieteen koulutusohjelma
Degree Programme in Medicine
Utbildningsprogrammet i medicin
Specialisation: Suomenkielinen opintolinja
Study orientation in Finnish
Finskspråkig studieinriktning
Abstract: COVID-19-taudin tunnetaan aiheuttavan selviä, usein vakaviakin oireita. Tämä tutkielma käsittelee niin kutsuttua oireetonta COVID-19-tautia, jonka esiintyvyyttä ei tarkkaan tunneta. Tutkielma kokoaa sekä meta-analyyseja että yksittäisiä tutkimuksia oireettoman taudin esiintyvyydestä eri väestöryhmissä. Esiintyvyys vaihtelee erittäin paljon eri väestöryhmissä, olleen suurimmillaan yksi henkilö 78:stä ja pienimmillään yksi henkilö 1600:sta. Suuren vaihtelun vuoksi ei muodollinen tilastollinen analyysi ole mahdollista. Oireeton COVID-19-tauti ei ole selvästi yleisempi yhdessäkään tietyssä väestöryhmässä. Tutkielma tarkastelee myös COVID-19-taudin eri diagnoosimenetelmiä sekä oireisen että oireettoman taudin todentamisessa, keskittyen PCR- ja antigeenitutkimuksiin. PCR-tutkimusten tarkkuus ja etenkin herkkyys vaihtelevat riippuen varsinaisesta analyysityypistä. Suurin tarkkuus ja herkkyys on RT-PCR eli reverse transcriptase PCR -menetelmällä. Antigeenitutkimuksen tarkkuus on PCR-tutkimukseen verrattuna korkeampi, mutta herkkyys on matalampi. Toisaalta PCR-tutkimuksen käytöstä oireettoman COVID-19-taudin toteamisessa ei ole tutkimustietoa. Antigeenitutkimus on parempi oireettoman taudin seulonnassa, mutta kun COVID-19-taudin esiintyvyys on seulottavassa väestöryhmässä yksi 200:sta, antaa kumpikin testi suuremmalla todennäköisyydellä väärän kuin aidon positiivisen tuloksen. Lopuksi tutkielma ottaa kantaa kaupasta ostettavien antigeenitestien käyttöön eri tilanteissa. Kun COVID-19-taudin esiintyvyys on matala, pikatestit antavat todennäköisemmin vääriä positiivisia tuloksia, johtaen usean terveen henkilön käännyttämiseen esimerkiksi kaupassa tai yleisötilaisuudessa, jos sisäänpääsyyn vaaditaan negatiivinen tulos. Tutkielma sisältää laskelman hypoteettisesta tilanteesta, jossa suuren konserttitapahtuman ovilla vaaditaan yleisöltä pikatesti, tullen siihen tulokseen, että testin vaatiminen on todennäköisesti perusteltua tartuntariskin minimoimiseksi.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Savolainen_Kipina_tutkielma_2021.pdf 334.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record