Psychiatric symptoms related to sleep and executive functions among preschool children

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7592-2
Title: Psychiatric symptoms related to sleep and executive functions among preschool children
Author: Huhdanpää, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, The Faculty of Medicine, University of Helsinki, Doctoral Programme in Clinical Research
Doctoral Program in Clinical Research
Child Psychiatry, University of Helsinki and Helsinki University Hospital and New Children’s Hospital, Pediatric Research Center, Laboratory of Developmental Psychopathology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-10
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7592-2
http://hdl.handle.net/10138/335575
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Surprisingly few studies have examined the association between sleep and executive functions (EFs) and psychiatric symptoms among preschool-aged children referred for child psychiatric evaluation. At the population level, it is not known whether sleep difficulties during infancy and early childhood are associated longitudinally with ADHD-related (i.e., inattentive and/or hyperactive) symptoms. Studies I and II of this project evaluated sleep and EFs among preschool-aged children referred to a child psychiatric outpatient clinic and among their typically developing peers. Studies I and III evaluated the association between sleep and EFs and the psychiatric symptoms of these patients. A longitudinal population-based study (Studies IV and V) investigated the associations between children’s early sleep difficulties (at the ages of 3, 8, 24 months and five years), several family risk factors, and subsequent inattentive/hyperactive symptoms at five years of age. The study project was based on two samples (clinical and epidemiological). The first sample consisted of clinical patient data (Study I, N = 139; Studies II–III, N = 171) collected from two Helsinki University Central Hospital child psychiatric outpatient clinics (Helsinki, Vantaa) during 03/2015–05/2017. Parents evaluated their child’s psychiatric symptoms using the Child Behavior Checklist (CBCL) and sleep difficulties using the Sleep Disturbance Scale for Children (SDSC). EFs were assessed using the Attention and Executive Function Rating Inventory for Preschoolers (ATTEX-P; validated among Finnish preschoolers), which was completed by a daycare teacher. The reference group in Study I comprised age- and gender-matched children from the previous epidemiological sample. In Studies II and III, the reference groups consisted of daycare children in Lahti. In Study I, approximately one third (33.1%) of the three- to seven-year-old children referred for child psychiatric evaluation had sleep difficulties, and 14.4% slept less than nine hours per day, which was significantly less than the control children (2.9%, p < 0.001). The referred children also had more restless sleep, nightmares, morning tiredness, daytime somnolence, and night awakenings than the control children (p < 0.05). In the multiple logistic regression models, parent-reported children’s sleep difficulties significantly increased the risk of the children’s overall psychiatric symptoms (OR = 5.3, 95% CI = 2.2–12.6, p < 0.001) and internalising (OR = 2.5, 95% CI = 1.1–5.5, p < 0.05) and externalising (OR = 3.7, 95% CI = 1.6–8.5, p < 0.01) symptoms. In Study II, the four- to seven-year-old children referred for child psychiatric evaluation had a significantly higher level of EF deficits than the reference children (i.e., higher ATTEX-P Total scores and all nine subscale scores, all p values < 0.001). More than half of the referred children (58.5%) had an ATTEX-P total score that was over the clinical cut-off. The patients were at a high risk (univariate OR = 12.4, p < 0.001; multivariate OR= 10.6, p < 0.001) of EF deficits (ATTEX-P total score over the clinical cut-off) compared to the reference children. In Study III, the referred children were assigned to symptom groups of mainly internalising, mainly externalising, combined or mild symptoms, measured by the CBCL. All the children in the symptom groups had marked EF deficits: a higher ATTEX-P total score (all p values < 0.001) and a higher score in eight of the nine ATTEX-P subscales (p values ranging between < 0.001 and 0.039) than the reference children. The children in the mainly internalising symptom group had less impulsivity than those in the other symptom groups, and less motor hyperactivity than those in the mainly externalising or both internalising and externalising symptom groups. The second sample comprised a population-based birth cohort (CHILD SLEEP, N = 1679) from the Pirkanmaa Hospital District (2011¬–2017). The parents completed several questionnaires during the mother’s pregnancy and when the child was 3, 8, 24 months, and five years old. Sleep duration, night awakenings and parent-reported sleep difficulties were measured using the Brief Infant Sleep Questionnaire (BISQ) and the Infant Sleep Questionnaire (ISQ). When the child was five years old, the parents rated their child's inattentive and/or hyperactive symptoms using two different questionnaires, the Five-to-Fifteen (FTF) and the Strengths and Difficulties (SDQ) questionnaires. In Study IV, children’s sleep duration reported by their parents at 3, 8, and 24 months of age was consistently associated with their inattentive symptoms at five years of age. Shorter sleep duration (less than 13.0 h per day) at as early as three months increased a child’s risk of later inattentive symptoms (OR 1.93, 95% CI = 1.24–3.01, p < 0.01). At 24 months of age, parent-reported sleep difficulties were related to inattentive and hyperactive symptoms at five years. At five years of age, night awakenings and parent-reported sleep difficulties were associated with concurrent inattentive and hyperactive symptoms. In Study V, children’s shorter sleep duration (less than 13.0 h per day at the age of three months), parents’ depressive symptoms during and after pregnancy, a more negative family atmosphere at three months, and a hostile/punitive parenting style at eight months were related to the risk of the children having inattentive and/or hyperactive symptoms at five years of age. Children with several risk factors (being a boy, maternal authoritarian parenting style, more negative family atmosphere, and persistent maternal depressive symptoms) were at the highest risk (OR 8.40, CI 95% 3.17–22.30, p < 0.001) of having inattentive/hyperactive symptoms at five years of age. The results of this study highlight the fact that sleep problems and EF deficits are associated with both internalising and externalising symptoms among four- to seven-year-old children referred for child psychiatric evaluation. Early screening and identification of sleep difficulties and EF deficits among preschool-aged children with psychiatric symptoms should guide treatment choices. Treating a child’s sleep problems may possibly alleviate the intensity of their psychiatric symptoms. On a populational level, early screening and treatment of a child’s sleep problems and parental support, including the treatment of parental depression, should be available already during infancy and the preschool period, especially for families with several risk factors for the child later developing ADHD-related symptoms. Identifying families with high-risk children (i.e., several risk factors already during infancy) and providing adequate and early support for these families is of great importance.Lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjattujen alle kouluikäisten lasten unen ja toiminnanohjauksen vaikutusta psykiatriseen oirekuvaan on selvitetty vain harvassa tutkimuksessa. Väestötasolla ei tiedetä, liittyykö lapsen varhainen uni lapsen myöhempiin ADHD-piirteisiin (tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin). Tässä tutkimuksessa (tutkimukset I–II) selvitettiin lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjattujen alle kouluikäisten lasten unta ja toiminnanohjausta verrattuna verrokkilapsiin. Tutkimuksissa I ja III selvitettiin lapsen unen ja toiminnanohjauksen yhteyttä psykiatrisiin oireisiin. Väestöpohjaisessa tutkimuksessa (tutkimukset IV–V) selvitettiin lapsen varhaisten uniongelmien (lapsen ollessa 3 kk, 8 kk, 24 kk ja 5 v ikäinen) ja raskaudenaikaisten ja raskaudenjälkeisten perheen riskitekijöiden yhteyttä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin 5 vuoden iässä. Tutkimus pohjautuu kahteen aineistoon (kliininen ja epidemiologinen). Kliininen potilasaineisto (tutkimus I, N = 139; tutkimukset II-III, N = 171) kerättiin aikavälillä 03/2015–05/2017 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pienten lasten psykiatrisilta vastaanotoilta (Helsinki, Vantaa). Vanhemmat arvioivat lapsen psyykkisiä oireita CBCL-kyselyllä ja univaikeuksia Brunin unikyselylomakkeella (SDSC). Lapsen toiminnanohjausta arvioitiin päivähoidon opettajan täyttämällä PikkuKesky-kyselyllä, joka on validoitu suomalaisilla 4–7-vuotiailla lapsilla. Vertailuryhmänä (tutkimus 1) oli iän ja sukupuolen suhteen vakioitu ryhmä lapsia aiemmasta epidemiologisesta tutkimuksesta. Tutkimuksissa II-III vertailuryhmän muodosti Lahden päiväkodeista kerätty aineisto. Tutkimuksessa I havaittiin, että noin joka kolmannella (33,1 %) 3–7-vuotiaalla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatulla lapsella oli univaikeuksia. Näistä lapsista 14,4 % nukkui alle 9 tuntia yössä, mikä on huomattavasti vähemmän verrokkilapsiin verrattuna (2,9 %, p < 0,001). Näillä lapsilla oli myös enemmän motorisesti levotonta unta, painajaisia, aamu- ja päiväväsymystä sekä yöheräilyä verrattuna verrokkilapsiin (p <0,05). Lapsen unihäiriö lisäsi merkittävästi riskiä lapsen psyykkisiin kokonaisoireisiin (OR = 5,3, 95 % CI = 2,2–12,6, p < 0,001), internalisoiviin oireisiin (OR = 2,5, 95 % CI = 1,1–5,5, p < 0,05) ja eksternalisoiviin oireisiin (OR = 3,7, 95 % CI = 1,6–8,5, p < 0,01). Tutkimuksessa II havaittiin, että 4–7-vuotiailla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatuilla lapsilla on enemmän toiminnanohjauksen vaikeuksia verrattuna verrokkilapsiin (korkeammat pisteet sekä PikkuKeskyn kokonaispistemäärän, että kaikkien yhdeksän alaluokan osalta, kaikki p-arvot < 0,001). Yli puolet näistä lapsista (58,5 %) sai yli kliinisen rajan olevan kokonaispistemäärän PikkuKesky-kyselyssä. Näillä lapsilla oli merkitsevästi suurempi riski (OR = 10,6, p < 0,001) kliinisen raja-arvon ylittävään PikkuKeskyn kokonaispistemäärään verrokkilapsiin verrattuna. Tutkimuksessa III potilaat jaettiin CBCL-kyselyn perusteella ryhmiin: 1) lapset, joilla oli vain internalisoivia oireita, 2) lapset, joilla oli vain eksternalisoivia oireita, 3) lapset, joilla oli sekä internalisoivia että eksternalisoivia oireita ja 4) lapset, joilla ei ollut kliinisesti merkittäviä internalisoivia tai eksternalisoivia oireita. Kaikissa ryhmissä PikkuKeskyn kokonaispistemäärä oli korkeampi kuin verrokkilapsilla (kaikki p-arvot < 0,001). Kahdeksassa yhdeksästä PikkuKeskyn alaluokasta oireryhmien pistemäärät olivat korkeammat verrokkilapsiin verrattuna (p-arvot välillä < 0,001–0,039). Lapsilla, joilla oli vain internalisoivia oireita, oli vähemmän impulsiivisuutta kuin muilla oireryhmillä, ja näillä lapsilla oli myös vähemmän motorista hyperaktiivisuutta kuin eksternalisoivaan ryhmään kuuluvilla tai niillä lapsilla, joilla oli sekä internalisoivia että eksternalisoivia oireita. Tutkimuksen väestöpohjainen syntymäkohorttiaineisto (CHILD SLEEP, N = 1679) kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta vuosina 2011–2017. Vanhemmat täyttivät useita kyselyitä odotusaikana sekä lapsen ollessa 3 kk, 8 kk, 24 kk ja 5 vuoden ikäinen. Lapsen unen määrää, yöheräilyä ja vanhemman raportoimia univaikeuksia kartoitettiin kahdella kyselyllä (BISQ ja ISQ). Lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, vanhemmat arvioivat lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita kahdella kyselyllä, Viivi-kyselyllä (FTF) ja Vahvuudet ja vaikeudet-kyselyllä (SDQ). Tutkimuksessa IV havaittiin, että vanhemman raportoima lapsen varhainen lyhyempi unen pituus 3 kk, 8 kk ja 24 kk iässä liittyi 5 vuoden iässä lapsen tarkkaamattomuusoireisiin. Lyhyempi unen pituus jo kolmen kuukauden iässä (alle 13,0 h vuorokaudessa) lisäsi riskiä (OR 1,93, 95 % CI = 1,24–3,01, p < 0,01) lapsen myöhemmille tarkkaamattomuusoireille. Lapsen ollessa 24 kk ikäinen, vanhemman raportoimat univaikeudet liittyivät lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin 5 vuoden iässä. Lapsen ollessa 5 vuoden ikäinen, yöheräily ja vanhemman raportoimat univaikeudet liittyivät lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin. Tutkimuksessa V havaittiin, että varhainen lyhyempi unen pituus (alle 13,0 h vuorokaudessa), vanhemman raskaudenaikainen ja raskaudenjälkeinen masennus, kielteisempi perheilmapiiri lapsen ollessa 3 kk ikäinen sekä määräävä kasvatustyyli lapsen ollessa 8 kk ikäinen lisäsivät riskiä lapsen tarkkaamattomuus/hyperaktiivisuusoireisiin 5 vuoden iässä. Lapset, joilla oli useita riskitekijöitä (sukupuoli poika, äidin masennus ja määräävä kasvatustyyli, kielteisempi perheilmapiiri) oli erityisen suuri riski (OR 8,40, 95 % CI 3,17–22,30, p < 0,001) tarkkaamattomuus/hyperaktiivisuusoireisiin 5 vuoden iässä. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat, että erikoissairaanhoitoon ohjattujen alle kouluikäisten lasten univaikeudet ja toiminnanohjauksen vaikeudet liittyvät sekä lapsen internalisoiviin että eksternalisoiviin oireisiin. Unihäiriöiden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeä osa pienten lasten psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta, ja ne tulee ottaa huomioon varhaisvaiheessa lapsen hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa. On mahdollista, että varhainen unihäiriöiden hoito lievittää myös psykiatristen oireiden voimakkuutta. Väestöpohjainen pitkittäistutkimus osoittaa, että lapsen varhaisten uniongelmien hoitoa ja perheille tarjottavaa tukea ja apua esimerkiksi vanhemman masennukseen tulisi olla pikkulapsiaikana tarjolla etenkin perheille, joilla on useita riskitekijöitä lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kehittymiselle. On erityisen tärkeää tunnistaa varhain ne perheet, joissa lapsella on useita riskitekijöitä ja tarjota näille perheille riittävästi ja oikea-aikaista tukea.
Subject: lääketiede, lastenpsykiatria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record