Young People’s Perceptions of the Significance of Worldview Education in the Changing Finnish Society

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7648-6
Title: Young People’s Perceptions of the Significance of Worldview Education in the Changing Finnish Society
Author: Kavonius, Marjaana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-11-19
Language: en
Belongs to series: Helsinki Studies in Education, Kasvatustieteellisiä julkaisuja
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7648-6
http://hdl.handle.net/10138/335685
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The purpose of this study is to investigate the significance of worldview education for young people in the Finnish comprehensive school context. The study examines the students’ own perceptions of the significance of worldview education, and the context is in which the young people of today encounter worldviews and build their own personal worldview. Furthermore, this study explores the purpose and aims of worldview education in Finnish schools and society in general. The goal of the study is to give voice to the students of various worldview education groups – Religious Education (RE) and Ethics – and through their perceptions provide new perspectives and encourage development of Finnish worldview education. This article-based thesis takes a mixed-methods approach and is based on three refereed research articles (Kavonius, Kuusisto, & Kallioniemi, 2015a, 2015b; Kavonius & Ubani, 2020). The data were gathered from five lower secondary schools in Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen in spring 2013. The quantitative data (articles I and II) were collected as a part of the European project known as REDCo2 (Religion in Education: A Contribution to Dialogue or Factor of Conflict in Transforming Societies in Europe, N=406), and the qualitative data (articles I, II and III) consist of semi-structured interviews (N=37). The interview was based on the themes of the original REDCo questionnaire. The quantitative data were analyzed with basic statistical methods and the qualitative data with qualitative content analysis. The research problem in this study is twofold: how do the students comment on their experiences in RE and Ethics contributing to their readiness to encounter worldview plurality and tolerance of diversity, and how do the students consider that RE or Ethics contribute to their personal worldview development. This research problem is explored through three research questions: 1. How do 9th grade students perceive worldview education and worldview diversity in the Finnish comprehensive school? (Article I). 2. How do students perceive religious and worldview education and their own tolerance of worldview plurality in the changing Finnish society? (Article II). 3. How is the contribution of religious and worldview education in the development of worldviews perceived among 9th grade students? (Article III). The main findings of this study answer the research questions by showing that the students’ perceptions of worldview education were mostly positive and most of the participants considered that worldview education had contributed to their tolerance and understanding of worldview diversity. Some contribution in worldview formation was also articulated by most of the interviewees. However, there is an evident variance in the students’ perceptions about the contribution on the formation of their personal worldviews. Predominantly, RE groups were considered having differences between majority and minority RE. Teachers’ worldview seemed to be important, especially in minority RE, thus perceptions of RE appeared to be quite teacher reliant. The model of religious and worldview education according to one’s ‘own’ worldview appeared particularly challenging, and some participants did not adhere or feel connected to the tradition presupposed by their group of instruction as students’ ‘own’ tradition, in the means of a personal worldview nor family background. Furthermore, the subject contents seem to vary and depend on the teachers’ choices and emphasis. The results indicate that the Finnish worldview education could benefit from an update. The concept of worldview education according to one’s ‘own’ tradition would be a beneficial topic for investigation in a post-secular societal setting in which worldviews are increasingly diverse, fluid and complex (according to recent studies). More focus on the core idea of worldview education could sharpen the focal purpose, main goals and contents of worldview education as whole. From the perspective of teacher professionalism and teacher education, worldview reflection and teachers’ self-reflection ought to be highlighted further to develop worldview-consciousness in school context. The current Finnish model of worldview education has many components that the results of this study support, yet there are components in need of further consideration. Thorough investigation of the current model as a part of the whole school context in Finland might open up new viewpoints and options for worldview education in a changing, plural Finnish society. keywords: worldview education, religious education, ethics education, worldview diversity, basic educationVäitöstutkimuksessa selvitetään katsomusopetuksen merkitystä nuorille moniarvoisessa suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa nuoret kohtaavat erilaisia katsomuksia ja samalla rakentavat omaansa. Tutkimus tarkastelee katsomusopetusta peruskouluaan päättävien oppilaiden omien kokemusten valossa. Tutkimuksessa myös pohditaan katsomusopetuksen laajempaa merkitystä ja tavoitteita suomalaisen koulun ja yhteiskunnan kontekstissa. Suomalaisessa katsomusopetusmallissa tarjotaan opetusta useassa eri uskonnossa sekä elämänkatsomustiedossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuulla nuorten kokemuksia näistä eri ryhmistä ja kokemusten valossa avata uusia näköaloja suomalaisen katsomusopetuksen kehittämiseen. Tutkimuksen aihe on kaksiosainen: kuinka oppilaat kokevat katsomusopetuksen annin kyvylleen kohdata ja hyväksyä katsomuksellista moninaisuutta sekä kuinka oppilaat kokevat katsomusaineiden annin oman henkilökohtaisen katsomuksensa kehitykselle. Päätutkimuskysymykset ovat: 1. Kuinka yhdeksäsluokkalaiset kokevat katsomusopetuksen ja katsomuksellisen moninaisuuden suomalaisessa peruskoulussa? (artikkeli I). 2. Kuinka oppilaat kokevat katsomusopetuksen tukevan katsomuksellisen moninaisuuden hyväksymistä muuttuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa? (artikkeli II). 3. Millainen on katsomusopetuksen anti henkilökohtaisen katsomuksen muodostumisessa? (artikkeli III). Artikkeliväitöskirjan aineisto koostuu monimenetelmällisesti kerätystä ja analysoidusta aineistosta, joka on kerätty viidestä pääkaupunkiseudun yläkoulusta keväällä 2013. Aineiston määrällinen osuus on kerätty osana yleiseurooppalaista REDCo2-tutkimusta (Religion in Education: A Contribution to Dialogue or Factor of Conflict in Transforming Societies in Europe, N=406), jossa koostettua lomaketta käytettiin myös Suomen osatutkimuksessa, jonka tulokset on julkaistu tutkimusartikkeleissa osana tätä väitöstutkimusta. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista (N=37), jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä. Haastattelurunko koostui REDCo-tutkimuksessa käytetyn lomakkeen teemojen pohjalta. Tutkimustulokset on julkaistu kolmessa vertaisarvioidussa tieteellisessä artikkelissa (Kavonius, Kuusisto & Kallioniemi, 2015a & 2015b, Kavonius & Ubani 2020). Tutkimustulosten mukaan oppilaiden näkemykset katsomusopetuksesta ovat pääosin melko myönteisiä ja valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki katsomusopetuksen tukeneen heidän ymmärrystään ja hyväksyvää asennetta katsomuksellista moninaisuutta kohtaan. Haastatelluista valtaosa myös koki saaneensa jonkin verran aineksia oman katsomuksensa muodostumiseen. Tutkimustulosten valossa eri katsomusaineryhmien välillä (erityisesti eri uskontojen välillä) oli selkeitä eroja. Erityisesti poikkeamaa oli siinä, kuinka opettaja vaikutti kokemuksiin oppiaineen luonteesta. Opettajan oma katsomus vaikutti erityisesti kokemuksiin vähemmistöuskontojen opetuksesta. Haastavana koettiin myös katsomusopetuksen malli, jossa opetusta järjestetään oppilaan ’oman uskonnon’ mukaan. Tutkimusaineistossa oli oppilaita, jotka eivät kokeneet katsomusaineryhmän, johon osallistuivat, edustavan henkilökohtaista tai perheensä katsomusta, kuten on lähtökohtana suomalaisessa katsomusopetusmallissa. Eri ryhmien välillä ilmeni eroja myös ainesisällöissä. Tutkimustulosten pohjalta voidaan esittää, että katsomusopetusta olisi suotuisaa päivittää muuttuvan, monikatsomuksellisen yhteiskunnan tarpeisiin. Käsitettä ’oman uskonnon opetus’ tulisi tarkastella yhteiskunnassa, jossa tuoreiden tutkimusten valossa katsomusten kenttä moninaistuu ja muovautuu jatkuvasti; katsomukset itsessään ovat monitahoisia ja muuttuvia. Katsomusaineiden ydinaineksen terävöittäminen selkeyttäisi myös katsomusaineiden keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Katsomusopettajan ammatin ja esimerkiksi opettajankoulutuksen näkökulmasta opettajan ammatillisen itsereflektion ja katsomustietoisuuden merkitystä koulukontekstissa tulisi korostaa katsomusopetuksen peruslähtökohtien selkiyttämiseksi. Katsomusopetuksen kokonaisvaltainen tutkimus olisi tarpeellinen uusien näkökulmien ja mahdollisuuksien avaamiseksi muuttuvassa, monikatsomuksellisessa yhteiskunnassa. avainsanat: katsomusopetus, uskonnonopetus, elämänkatsomustiedon opetus, katsomuksellinen moninaisuus, perusopetus
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kavonius_marjaana_dissertation_2021.pdf 1.972Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record