Tietämättömyyden politiikka ja tieteen rajanvetotyö Suomen kasvomaskikeskustelussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110263922
Title: Tietämättömyyden politiikka ja tieteen rajanvetotyö Suomen kasvomaskikeskustelussa
Author: Kalliokoski, Laura
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110263922
http://hdl.handle.net/10138/335687
Thesis level: master's thesis
Degree program: Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma
Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet
Specialisation: Globaali kestävyys
Global Sustainability
Global hållbarhet
Abstract: Covid-19-pandemian aikana Suomessa käytiin keskustelua kasvomaskien hyödyllisyydestä epidemian torjunnassa. Keskustelussa korostettiin tieteellisen tiedon puutetta ja pyrittiin määrittelemään tieteen asemaa päätöksenteossa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tietämättömyyden ja epävarmuuden käyttöä kasvomaskikeskustelussa ja kuinka niiden avulla määriteltiin tieteen rajoja. Tutkielman teoreettisessa osuudessa selvennetään, mitä tietämättömyydellä ja epävarmuudella tarkoitetaan, esitellään tieteen rajanvetotyötä ja tiedon puutteen käyttöä rajanvetotyön välineenä. Samalla käydään myös läpi tietämättömyyden politisoitumista ja päätöksenteossa hyödynnettävän tieteen erityispiirteitä. Empiirisessä osassa tarkastellaan kasvomaskikeskusteluun osallistuneiden suomalaisten asiantuntijoiden ja päättäjien esittämiä tieto- ja tietämättömyysväittämiä. Aineisto koostuu yhteensä 99 lainauksesta, jotka on kerätty 1.3.-31.10.2020 julkaistuista uutisista. Laadullisen kehysanalyysin avulla tarkastellaan lainauksissa käytettyjä tiedon ja tietämättömyyden muotoja sekä rajanvetotyön välineitä. Tulokset osoittavat, että tieteen ja politiikan rajalla toimivat asiantuntijat toivat eniten esille epävarmuutta ja tietämättömyyttä. He käyttivät myös eniten epävarmuutta rajanvetotyön välineenä, vaikka kaiken kaikkiaan tämä tuli esille keskustelussa hyvin vähän. Suurin ero lausunnoissa oli eri asiantuntijatahojen välillä, sillä tiedeyhteisön edustajat eivät useimmiten maininneet tietoon liittyviä epävarmuuksia. Eri toimijat lähestyivät tietoa ja tietämättömyyttä eri tavoin, mikä kertoo eroista episteemisissä kulttuureissa. Regulatiivisella tieteellä ja akateemisella tieteellä on erilaiset kriteerit tiedon luotettavuuden arvioimiselle. Lisäksi kaikki päätöksiin liittyvä tietämättömyys ei ole vähennettävissä tieteen keinoin. Siksi tulisikin kehittää joustavampia päätöksenteon prosesseja, joissa myös tietämättömyys ja tieteellisen tiedon rajallisuus tunnistetaan ja sisällytetään päätöksiin.During the Covid-19 pandemic in Finland, there was a debate about the usefulness of face masks in suppressing the epidemic. Lack of scientific knowledge was emphasised in the debate, and the participants sought to define the role of science in decision-making. In this thesis, the ways in which ignorance and uncertainty were discussed and used to define the boundaries of science in the Finnish face mask debate are studied. In the theoretical part of the thesis, the meanings of ignorance and uncertainty are clarified and the boundary-work of science as well as uncertainty as a boundary-ordering device are discussed. The politicisation of non-knowledge and the characteristics of policy-relevant science are also examined. In the empirical part, the knowledge/non-knowledge claims of the Finnish experts and decision-makers who participated in the face mask debate are analysed. The data consists of 99 quotations collected from news articles published from March 1 to October 31, 2020. Qualitative frame analysis is employed to examine the forms of knowledge and ignorance along with the boundary-ordering devices used in the debate. The results show that experts working at the science-policy boundary highlighted uncertainty and ignorance most often. They also used uncertainty as a boundary-ordering device the most, although overall, this came up very rarely in the debate. The main discrepancy was between the assessments of different expert bodies, as research scientists did not usually mention the underlying uncertainties of scientific findings. Different actors had different approaches towards knowledge and ignorance, reflecting differences in epistemic cultures. Regulatory science and academic science have different criteria for assessing the credibility of knowledge. Moreover, not all ignorance and uncertainty in decision-making can be reduced with scientific methods. Therefore, more resilient decision-making processes should be developed, in which ignorance and limitations of scientific knowledge are identified and embedded in the decisions.
Subject: tietämättömyys
päätöksenteko
tiede
rajanvetotyö
episteeminen kulttuuri
COVID-19
ignorance
decision-making
science
boundary-work
epistemic culture


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Kalliokoski_Laura_Pro_gradu_2021.pdf 672.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record