”Suomessa on oikeasti kaksi puoluetta” : vastakkainasettelut ja rinnastukset Jussi Halla-ahon tviiteissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110263931
Title: ”Suomessa on oikeasti kaksi puoluetta” : vastakkainasettelut ja rinnastukset Jussi Halla-ahon tviiteissä
Author: Puukko, Iiris
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Arts
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110263931
http://hdl.handle.net/10138/335702
Thesis level: master's thesis
Degree program: Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma
Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures
Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer
Specialisation: Suomen kieli
Finnish Language
Finska språket
Abstract: Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan poliitikko Jussi Halla-ahon tviiteissä esiintyviä vastakkainasetteluja ja rinnastuksia. Nyky-yhteiskunta on monessakin mielessä hyvin polarisoitunut, ja erityisesti poliittisissa yhteyksissä ihmiset asettuvat helposti toisiaan vastaan. Sosiaalinen media, varsinkin Twitter, toimii merkittävänä poliittisen vaikuttamisen alustana ja saa aika ajoin aikaiseksi jopa laajoja poliittisia liikkeitä. Tutkimuskohteena Twitter on kiinnostava, sillä kyseiseen mikroblogipalveluun kirjoitetut merkkimäärältään rajoitetut viestit leviävät nopeasti laajalle yleisölle. Sosiaalisen median voima on valtava, ja sen vuoksi on tärkeää ymmärtää niitä kielellisiä keinoja, joiden avulla ihmisiin ja heidän poliittisiin kantoihinsa voidaan sosiaalisen median alustoilla vaikuttaa. Kieli on työkalu, ja sen käytön hallitseminen merkittävä poliittinen valttikortti. Tutkimus perustuu lingvistiseen diskurssintutkimukseen, joka tarkastelee kielen rakenteen ja muodon lisäksi myös muita merkitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmetodeina käytetään argumenttianalyysia ja lingvististä tekstintutkimusta. Tviittejä analysoidaan sekä eksplisiittisellä, implisiittisellä että tulkinnallisella tasolla, sillä suurimmassa osassa analysoitavia tviittejä vastakkainasettelun ja rinnastamisen havaitseminen edellyttää sekä tviitin että sen kontekstin kokonaisvaltaista tarkastelua. Tutkimusaineistona on 139 tviittiä, jotka Jussi Halla-aho on julkaissut mikroblogipalvelu Twitterissä aikavälillä 14.4.2019–1.9.2019. Tässä tutkimuksessa analyysin kohteeksi valikoituvat kuitenkin ainoastaan sellaiset aineistossa esiintyvät tviitit, joissa selkeästi ilmenee vastakkainasettelua, rinnastamista tai molempia niistä. Aineiston 139 tviitistä tämä käsittää noin joka kuudennen. Tarkasteltavat tviitit on analyysissa jaettu viiteen kategoriaan niiden kielellisten keinojen perusteella, jotka toimivat niissä pääasiallisina vastakkainasettelun ja rinnastamisen keinoina. Nämä valitut kategoriat ovat syntaktinen symmetria, nimitykset vastakkainasettelun keinona, me ja muut -asetelma, näennäisasetelmat ja negaatio vastakkainasettelun keinona. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävä osa Halla-ahon tviiteissä ilmenevästä vastakkainasettelusta ja rinnastamisesta toteutuu me ja muut -asetelman keinoin. Me-retoriikka on tyypillistä poliittisissa konteksteissa, sillä sen avulla puhujan tai kirjoittajan on mahdollista esiintyä jonkun laajemman joukon nimissä. Me ja muut -asetelmaa käytetään aineistossa monella tavalla, mutta tyypillisimmin meillä eli sisäryhmällä viitataan perussuomalaisiin (ja heidän kannattajiinsa) ja muilla eli ulkoryhmällä muihin puolueisiin (ja heidän kannattajiinsa). Myös nimitykset toimivat analysoiduissa tviiteissä yleisenä vastakkainasettelun keinona, ja tulosten perusteella on mahdollista todeta, että nimityksiä käytetään tavallisesti vastaposition heikentämiseen niin, että vastustaja pyritään saattamaan niiden avulla negatiiviseen valoon. Lisäksi vastakkainasettelua vahvistetaan esimerkiksi vastapuolen kategorisoimisella. Tulosten perusteella merkittävä osa Halla-ahon vastakkainasetteluihin ja rinnastuksiin perustuvan retoriikan hahmottamista edellyttää lukijalta implisiittistä ja tulkinnallista päättelyä sekä kontekstuaalista – esimerkiksi yhteiskunnallista – tietoa. Tviiteissä esiintyy huomattavan paljon ironiaa, ja erityisesti sen ymmärtämien vaatii lukijalta monessa tapauksessa perussuomalaisten ideologioiden tuntemista. Tämä osoittaa, että Halla-ahon tviittien pääasialliseksi kohderyhmäksi oletetaan todennäköisesti hänen omat kannattajansa. Ironia toimii tviiteissä merkittävänä vastakkainasettelua tukevana tekijänä, ja sitä ilmaistaan pääasiassa lainausmerkkien ja käänteisen asetelman avulla.
Subject: diskurssintutkimus
vastakkainasettelu
rinnastus
sisäryhmä
ulkoryhmä
retoriikka
argumentaatio
Twitter
suhtautumisen teoria
Subject (yso): diskurssintutkimus
vastakkainasettelu
retoriikka
rinnastus
sisäryhmä
ulkoryhmä


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Puukko_Iiris_maisterintutkielma_2021.pdf 575.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record