”Käsi ylös kaikki, jotka on muslimei” : havainnointitutkimus lasten omien kulttuuritaustojen näkymisestä esiopetuksen arjessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110273937
Title: ”Käsi ylös kaikki, jotka on muslimei” : havainnointitutkimus lasten omien kulttuuritaustojen näkymisestä esiopetuksen arjessa
Author: Taivainen, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110273937
http://hdl.handle.net/10138/335718
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Varhaiskasvatus
Early Education
Förskolepedagogik
Abstract: Tiivistelmä - Referat - Abstract Opetusmaailmassa käytetään usein käsitettä monikulttuurisuus. Tämän käsitteen yhteydessä puhutaan usein myös esimerkiksi maahanmuuttajista. Kuitenkin jokaisen lapsen, lapsiryhmän tai esimerkiksi työyhteisön voidaan ajatella olevan monikulttuurinen. Tästä syystä käytettäessä termiä monikulttuurisuus, tulisi olla erityisen sensitiivinen ja määritellä, minkälaista ilmiötä käsitteellä kuvataan. Jokaisessa esiopetusryhmässä on lapsia erilaisilla kulttuuri- ja kielitaustoilla, ja lapset saavat vaikutteita monenlaisista kulttuureista myös esiopetuksen ulkopuolella. Esiopetuksen tulisikin olla kulttuuri- ja kielitietoista eli opetuksessa tulisi suhtautua arvostavasti jokaisen lapsen ja perheen kielelliseen ja kulttuurilliseen taustaan, jolloin jokainen lapsi saa tukea kulttuuri-identiteettinsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Monimuotoisuuden tulisi olla perusedellytys oppimiselle, jolloin jokainen lapsi saa rakentaa ja kasvattaa omaa kulttuuri-identiteettiään tasa-arvoisesti, ja jonka kautta lapset pääsevät myös havainnoimaan ja kokemaan erilaisia kulttuureja ja kieliä turvallisessa ympäristössä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia asioita lapset nostavat esiin omasta kulttuuritaustastaan ja minkälaisia asioita he huomaavat vertaisissaan. Tutkielmassa on keskitytty erityisesti lasten keskinäiseen vuorovaikutukseen esiopetuksen arjessa, ryhmässä, jossa 16 lasta puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä, kuin opetuskielenä käytettyä suomea. Tutkielma toteutettiin etnografisena havainnointitutkimuksena. Havainnointikeinoina on käytetty osallistuvaa havainnointia sekä piilohavainnointia, jolloin erilaisia lasten välisiä vuorovaikutustilanteita on videoitu. Aineisto on analysoitu keskusteluanalyysin tavoin ja aineistosta on teemoittelun periaatteiden mukaisesti jaettu havainnot neljään erinäiseen kategoriaan. Aineisto koostuu havainnoista, jotka kerättiin vuoden 2021 keväällä helsinkiläisessä esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui huoltajien kirjallisella luvalla 19 esiopetusikäistä lasta. Havainnointiaineiston perusteella voidaan päätellä, että esiopetusryhmän lapset olivat kiinnostuneita toistensa kulttuurisista taustoista ja he olivat ylpeitä omista taustoistaan, erityisesti erilaisten kielten osaamisesta. Lapset kyselivät toistensa äidinkielistä, olivat kiinnostuneita oppimaan niitä ja halusivat esimerkiksi opettaa toisilleen omaa äidinkieltään. Eri maiden tavoista ja esimerkiksi katsomuksista lapset keskustelivat erityisesti ruokalutilanteissa vertaillessaan esimerkiksi sitä, minkälaista ruokaa esiopetuksessa tarjottiin ja mitä kotona syötiin tai pohtiessaan, miksi osa lapsista söi sianlihaa ja osa ei. Katsomukset ja uskonnot näyttäytyy havainnointiaineistossa keskusteluissa, joissa puhutaan eri uskontojen jumalista tai etsitään samaan uskontokuntaan kuuluvia lapsia ryhmästä. Kuuluvuuden tunteen tärkeys korostuu muutenkin aineistossa. Lapset tuntevat huolta omasta ryhmään kuuluvuudesta, mutta huolehtivat myös muista ryhmän lapsista. Tämä näkyy esimerkiksi yhteisen kielitaidon puutteen huomaamisena esimerkiksi yhteisissä leikeissä. Havainnointiaineistosta voi päätellä, että ryhmään kuulumisen tunne on lapsille tärkeä ja lapset saattoivat vääristää esimerkiksi kielenosaamistaan tai kertoa kuuluvansa uskontoryhmään, johon he eivät oikeasti kuuluneet, tunteakseen olevansa osa ryhmää.Tiivistelmä - Referat - Abstract The concept of multiculturalism is often used in the world of education. In connection with this concept, we also often talk about immigrants. However, every child, group of children, or work community, for example, can be thought of as multicultural. For this reason, when using the term multiculturalism, one should be particularly sensitive and define what kind of phenomenon the concept describes. Each pre-school group has children from different cultural and linguistic backgrounds, and children are influenced by a wide range of cultures outside the pre-school. Pre-primary education should therefore be culturally and linguistically aware, it should take into account the linguistic and cultural background of each child and family, so that each child receives support in building and developing their cultural identity. Diversity should therefore be a prerequisite for learning, allowing each child to build and grow his or her own cultural identity on an equal footing, and through which children can also perceive and experience different cultures and languages in a safe environment. The purpose of this master's thesis was to find out what kind of things children bring up from their own cultural background and what kind of things they notice in their peers. The dissertation focuses especially on the interaction between children in the daily life of pre-school education in a group where 16 children spoke a language other than Finnish as their native language. The dissertation was carried out as an ethnographic observational study. Participatory observation as well as covert observation have been used as observation means, various interaction situations between children have also been videotaped. The material has been analyzed in the way of a discussion analysis, and the observations have been divided into four different categories according to the principles of thematic design. The material consists of observations collected during the spring of 2021 in a pre-school group in Helsinki. With the written permission of the guardians, 19 pre-school children participated in the study. Based on the observational data, it can be concluded that the children of the preschool group were interested in each other’s cultural backgrounds and were proud of their own backgrounds, especially their knowledge of different languages. The children asked each other about their mother tongue, were interested in learning them and, for example, wanted to teach each other their own mother tongue. Children discussed ways of different countries as well as different religions, especially in eating situations, comparing, for example, what kind of food was offered in pre-school education and what was eaten at home or wondering why some children ate pork and some did not. Religions also appear in the observational material in discussions about gods of different religions or searching for children from the same religion in a group. The importance of a sense of belonging is emphasized in the material strongly. The children care about belonging to their own group, but also take care of the other children in the group. This can be seen, for example, in noticing a lack of common language skills, for example during play time. From the observational data, it can be concluded that the feeling of belonging to a group is important for children and children may distort their language skills or say that they belong to a religious group to which they did not really belong in order to feel part of the group.
Subject: Monikulttuurisuus
esiopetus
varhaiskasvatus
monikelinen
kulttuuri


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Taivainen_Anni_progradu_2021.pdf 490.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record