Peruskoulun seitsemäsluokkalaisten tavoiteorientaatioryhmät matematiikan opiskelussa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110283952
Title: Peruskoulun seitsemäsluokkalaisten tavoiteorientaatioryhmät matematiikan opiskelussa
Author: Huhti, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202110283952
http://hdl.handle.net/10138/335810
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Yleinen ja aikuiskasvatustiede
General and Adult Education
Allmän- och vuxenpedagogik
Abstract: Tavoitteet. Tavoiteorientaatioilla viitataan oppijan yksilöllisiin taipumuksiin toimia tietyllä tavalla oppimistilanteissa. Oppija voi esimerkiksi suosia syvää oppimista, mahdollisimman vähäistä panostusta tai hyvää arvosanaa. Aiemmin saadut kokemukset, koetut tilanteet sekä arvio omista kyvyistä ohjaavat yksilön tavoiteorientaatiota. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka oppija motivoituu ja säätelee omaa toimintaansa. Oppimistilanteet koetaan omien näkemysten ja orientaatioiden pohjalta, jolloin samasta oppimistilanteesta voi muodostua erilainen kokemus eri yksilöille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tavoiteorientaatioita voidaan tunnistaa peruskoulun seitsemäsluokkalaisilla matematiikan opiskelussa. Vastaajat jaetaan tavoiteorientaatioryhmiin heidän suosimiensa tavoiteorientaatiotaipumusten perusteella ja selvitetään, kuinka ryhmät eroavat keskenään sukupuolen, stressin, kiinnostuksen tai matematiikan arvosanan suhteen. Viitekehyksenä ovat tavoiteorientaatioteoria sekä odotusarvoteoria. Tutkimuksessa hyödynnetään henkilösuuntautunutta näkökulmaa, jossa keskeistä ovat erilaisten yhtenäisten ryhmien tunnistaminen ja niiden välisten erojen tarkastelu. Menetelmät. Aineisto (N=874) on kerätty syksyllä 2019, osana Growing Mind and Bridging the Gaps -hanketta, jossa mitattiin lasten ja nuorten oppimista, motivaatiota sekä hyvinvointia. Vastaajat olivat pääkaupunkilaisia seitsemäsluokkalaisia 28 eri koulusta ja heistä 56.4 % oli tyttöjä, 39.8 % poikia ja 3.4 % raportoi sukupuolekseen muu. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella, jolla mitattiin oppilaiden tavoiteorientaatioita matematiikan opiskelussa sekä stressiä ja kiinnostusta matematiikan oppiainetta kohtaan. Oppilaat jaettiin tavoiteorientaatioprofiileiden perusteella ryhmiin henkilösuuntautuneen lähestymistavan mukaan hyödyntäen K-keskiarvo ryhmittelyanalyysia. Tavoiteorientaatioryhmien eroja sukupuolijakauman osalta mitattiin ristiintaulukoinnilla ja Khii-neliötestillä. Matematiikan opiskeluun liittyvän kiinnostuksen ja stressin sekä oppilaiden itse ilmoittamien matematiikan arvosanojen eroja mitattiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta tunnistettiin neljä tavoiteorientaatioryhmää, joista oppimisorientoituneita oli 24.9 %, menestysorientoituneita 29.1 %, sitoutumattomia 29.6 % sekä välttämisorientoituneita 16.4 %. Tulokset osoittivat, että ryhmät eivät eronneet toisistaan sukupuolijakauman suhteen. Oppimisorientoituneet kokivat eniten kiinnostusta ja vähiten stressiä matematiikan opiskelussa. Menestysorientoituneita kiinnosti matematiikka toiseksi eniten ja sitoutumattomia seuraavaksi eniten. Välttämisorientoituneita kiinnosti matematiikan opiskelu tavoiteorientaatioryhmistä vähiten. Sitoutumattomat kokivat eniten stressiä, seuraavaksi eniten välttämisorientoituneet sekä menestysorientoituneet, joiden kohderyhmän tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Menestysorientoituneilla oli parhaimmat arvosanat matematiikasta ja oppimisorientoituneilla seuraavaksi parhaat, kun taas välttämisorientoituneilla sekä välinpitämättömillä oli aavistuksen alhaisempi arvosanojen keskiarvo kuin menestys- sekä oppimisorientoituneilla.Aims of the study. Achievement goal orientations refer to the individual tendencies of a student and describe how they act in learning situations. For example, the student may favor deep learning, minimal workload, or a good grade. Earlier experiences and situations, as well as assessment of one’s own abilities are guided by the individual’s goal orientation. This affects the way how the student is motivated and regulates their own actions. Learning situations are experienced through individual views and orientations. That is why the same learning situation may appear different for everyone. The aim of the study is to find out what kind of achievement goal orientations can be identified among primary school seventh graders in mathematics. Participants are divided into groups based on which achievement goal orientation they fit. Then the groups are compared with each other based on how they differ in gender, stress, interest, and math grade. Utilizing a person-oriented approach, this study examined the differences of achievement goal orientation groups in mathematics. Goal orientation theory and expectancy value theory were used as a frame of reference. Methods. The data (N = 874) was collected in autumn 2019 as a part of Growing Mind and Bridging the Gaps study. The project examined learning, motivation and well-being among children and adolescents. The participants were seventh graders from 28 different schools in Helsinki and 56.4 % of them were girls, 39.8 % were boys and 3.4 % identified as other. The study was made as a questionnaire which measured achievement goal orientations in mathematics, stress, and interest towards mathematics. The students were divided into groups based on achievement goal orientation profiles with K-Means Cluster Analysis. Gender differences were measured by cross-tabulation and Chi-square test of independence. The differences between the groups in interest in mathematics, stress and math grades were examined by using Analysis of Variance. Result and conclusions. Four achievement goal orientation groups were identified, of which 24.9 % were mastery-oriented, 29.1 % were success-oriented, 29.6 % were uncommitted and 16.4 % avoidance-oriented. The findings suggest that there was no significant difference between the groups in gender distribution. The mastery-oriented experienced the most interest and the least stress in studying math. The success-oriented were the second most interested in math and the group of uncommitted the third most interested. The avoidance-oriented were the least interested in mathematics. The uncommitted experienced the most stress, and the avoidance-oriented and success-oriented experienced the second most stress. The success-oriented had the best grades in math and the mastery-oriented had the second best grades. The avoidance-oriented and the uncommitted had slightly lower grades than the success and mastery-oriented.
Subject: Tavoiteorientaatiot
tavoiteorientaatioprofiilit
tavoiteorientaatioryhmät
henkilösuuntautunut lähestymistapa
odotusarvoteoria
kiinnostus
stressi
matematiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Huhti_Kaisa_Pro_gradu_2021.pdf 641.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record