Harassing Habitats : Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, A Study on Maarit Verronen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7630-1
Title: Harassing Habitats : Experienced Space in Finnish Contemporary Fiction, A Study on Maarit Verronen
Author: Kankkunen, Sarianna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian studies
Doctoral Programme in Philosophy, Arts and Society
Justus-Liebig-Universität Gießen, Germany
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-03
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7630-1
http://hdl.handle.net/10138/335949
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The dissertation examines the literary spaces and places of Maarit Verronen’s works of prose fiction. The study aligns itself with the contemporary approach often referred to as spatial literary studies, a movement connected to the so-called spatial turn within the humanities. Maarit Verronen, a contemporary Finnish author, has gained a reputation as an architect of imaginary worlds and a spokesperson for the outsiders of society. Her works are known for their strange, dreamlike environments and peculiar protagonists who are drawn to desolate places and who often seem to be more intimate with their surroundings rather than fellow people. By bringing together spatial literary studies and Verronen’s works, this dissertation adds to the study of contemporary Finnish literature and the role of spatiality in works of literature. Theoretically, the study develops ways of bringing together spatial theory and literary studies and introduces a categorization of concepts of spatial literary studies. This guides the following study, as the focus of the analyses shifts from proto-tropes to spatial tropes, generic conventions and to the reception of space. Since the study aims to provide a longitudinal section of Verronen’s oeuvre, the selected material spans from the author’s early works to the late 2000s. The corpus involves six novels and two short stories, a ratio that roughly reflects Verronen’s overall literary production and its slight emphasis on the novel. The analysis begins with the fantastic realms of Verronen’s early career, proceeds to consider wilderness and wild spaces, turns to visions of dystopic futures and concludes in the narratives of homecoming and homesteading. In regard to the early works of the author, the study shows that Verronen’s fantasy draws its allegorical potential from the juxtaposition of binary semantic oppositions, and that these oppositions are presented through spatializations. In addition to fantastic landscapes, Verronen’s narratives involve wild spaces with often extreme conditions – settings that can be associated with the problematics of individualism. The study also demonstrates that Verronen’s narratives often present wild space-related spatial practices in non-wild settings, a feature that adds to the strange and inexplicable nature of Verronen’s protagonists. The analysis of Verronen’s two dystopias shows that these narratives employ literary spaces as means to represent and critique the problematic phenomena of modernity. Moreover, the two novels present a juxtaposition of an active and passive stance on space, which this study coins as observing spaces and engaging with spaces. The final part of the study focuses on the homescapes of Verronen’s fiction and examines the intense dynamics that are particularly evoked in the homecoming narratives. Home, in this case, is approached as an open and developing notion, one that is activated through acts of home-making. As the study shows, narratives of home involve one of the most intricate conceptual spaces of Verronen’s oeuvre: the notion of living space (elintila), a concept that can be associated with the biological habitat and the anti-expansionist ethos of Verronen’s spatial poetics.Väitöskirjani analysoi kirjallisia tiloja ja paikkoja Maarit Verrosen proosatuotannossa. Tilan ja paikan käsitteet toimivat työssäni linssinä, jonka läpi tarkastelen Verrosen monilukuista ja -muotoista kirjallista tuotantoa. Kysymykseni kuuluu: minkälaisia merkityksiä kirjalliset tilat luovat Verrosen teoksissa? Mitä niillä ilmaistaan, ja minkälaisesta perinteestä ne ammentavat? Tutkimukseni kiinnittyy humanistisilla aloilla ja yhteiskuntatieteissä 1990-luvulla asemansa vakiinnuttaneeseen tilan tutkimukseen (spatial studies). Kyseinen tutkimussuuntaus ammentaa muun muassa fenomenologisesta filosofiasta, maantieteestä ja jälkistrukturalistisesta ajattelusta. Tilan tutkimuksen keskeisiin ajatuksiin kuuluu käsitys siitä, että voimakkaasti verkottunut ja globalisoitunut myöhäismoderni elämänmuotomme korostaa tilallisuuden merkitystä ajallisuuden eli historiallisten kehityskulkujen kustannuksella. Hyödynnän myös ekokriittistä ja ympäristöhumanistista ajattelua sekä perinteisiä kirjallisuudentutkimuksen menetelmiä kuten intertekstuaalisuuden tarkastelua, lähilukua, lajitutkimusta ja narratologiaa. Tutkimuksessani analysoin Verrosen tuotantoa kolmelta eri vuosikymmeneltä. Esitän, että Verrosen varhaisteokset tuntuvat arkaaisilta, koska niissä esiintyy runsaasti tilojen avulla konkretisoituja semanttisia vastakohtapareja. Tällainen esitystapa on tyypillinen myyteille. Tarkastelen tapaa, jolla Verrosen teokset kirjoittavat uudelleen luolan tilallista trooppia ja sitä, millä keinoilla ne kyseenalaistavat ideaa villistä luonnosta. Tutkin Verrosen kahta dystopiaromaania ja erittelen, millä tavalla ne käyttävät agorafobian eli torikammon teemaa osana ekologisen hädän kuvausta. Perehdyn myös siihen, millä lailla kyseinen teospari rakentaa painajaismaisen tunnelman tilan kuvauksella. Lopuksi paneudun Verrosen dramaattisiin kotiinpaluukertomuksiin ja tulkitsen niitä muunnelmana antiikin Kreikan nostos-perinteestä. Pohdin myös, missä määrin Verrosen kertomusten kodit lainaavat ekologian tieteenalan elintila-käsitteestä ja sen myöhemmistä sovelluksista. Työni on ensimmäinen Maarit Verrosesta tehty täysimittainen tutkimus. Tilallisuus on keskeinen elementti nykykirjallisuudessa; tutkimukseni tarjoaa siis uusia näkökulmia kotimaisen nykykirjallisuuteen ja kehittelee käsitteistöä, jonka avulla kirjallisuuden tiloja ja paikkoja voi analysoida myös jatkossa. Maarit Verronen (s. 1965) tunnetaan suomalaisen spekulatiivisen fiktion edelläkävijänä. Hänelle myönnettiin kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 2018.
Subject: kotimainen kirjallisuus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kankkunen_sarianna_dissertation_2021.pdf 1.783Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record