Sekoittunut yhdyskuntarakenne ja sen mittarit

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5436-2 http://hdl.handle.net/10138/336103

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_44_2021_ ... yskuntarakenne_MIKSERI.pdf 20.72Mb PDF View/Open
Title: Sekoittunut yhdyskuntarakenne ja sen mittarit
Author: Helminen, Ville; Heikinheimo, Vuokko; Tiitu, Maija; Nyberg, Elina; Rehunen, Antti; Kosonen, Leo
Publisher: Suomen ympäristökeskus
Date: 2021
Language: fi
Belongs to series: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 44/2021
ISBN: 978-952-11-5436-2
ISSN: 1796-1726
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5436-2
http://hdl.handle.net/10138/336103
Abstract: Sekoittunut yhdyskuntarakenne on yksi toimivan kaupungin ominaisuuksista. Sekoittuneella yhdyskunta- tai kaupunkirakenteella tarkoitetaan yleisesti kaupunkitilaa, jossa tietyssä rakennuksessa, rakennusryhmässä tai alueella on enemmän kuin yhdentyyppistä toimintaa kuten asumista, työpaikkoja tai palveluita. Myös viheralueiden ja virkistystoimintojen sijoittuminen muiden toimintojen oheen lisää sekoittuneisuutta. Sekoittuneen rakenteen yhtenä hyötynä nähdään se, että lähellä toisiaan sijaitsevat monipuoliset toiminnot auttavat edistämään kestävää liikkumista. Sekoittuneisuus on luonteenomaista kaupunkikeskustoille, mutta eri tavoin sekoittuneita lähiympäristöjä on myös keskustojen ulkopuolella. Tyypillisiä sekoittumattomia ja yksipuolisia alueita ovat esimerkiksi teollisuusalueet tai pientaloalueet. Sekoittunutta yhdyskuntarakennetta on käsitelty paljon kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa ja sen mittaamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä ja mittareita. Tämä raportti kokoaa yhteen ja arvioi sekoittuneen yhdyskuntarakenteen mittaamisen paikkatietoaineistoja ja menetelmiä. Mittareita on käsitelty kolmesta sekoittuneisuuden näkökulmasta: toimintojen sisäinen monipuolisuus, toimintojen välinen sekoittuneisuus sekä lähiympäristön sekoittuneisuus. Tulokset palvelevat erityisesti paikkatietoa hyödyntävää kaupunkikehittämistä ja yhdyskuntasuunnittelua. Kohdealueina ovat olleet Tampereen seutu, Lappeenranta, Joensuu ja Kuopio, joista kustakin on käsitelty sekoittuneisuuden kannalta kiinnostaviksi tunnistettuja suunnittelualueita. Sekoittuneisuusmittareissa huomioidaan yleensä eri toimintojen maankäyttö suhteessa toisiinsa sekä toimintojen väliset etäisyydet, jota kuvataan tietyssä ajassa saavutettavien toimintojen näkökulmasta. Sekoittuneisuus on siten riippuvainen mittakaavasta. Raportissa esitetään sekoittuneisuuden tarkasteluun lähestymistapa, jossa eri toimintojen ja maankäyttömuotojen lisäksi tunnistetaan sekoittuneisuuden mittakaavoja kolmen kaupunkikudoksen näkökulmasta. Jalankulkukaupungin kudoksen alueet koostuvat keskustamaisen pienipiirteisen sekoittuneisuuden alueista. Niiden analyysissa tarvitaan mahdollisimman laajasti eri toimintoja kuvaavia aineistoja sekä esimerkiksi korttelitason aluerajauksia. Joukkoliikennekaupungin kudosten alueilla sekoittuneisuudessa keskeistä on toimintojen saavutettavuus lähiympäristössä: erityisesti palvelujen sekä asumisen ja viherrakenteen monipuolisuus on tärkeää. Autokaupungin alueilla keskeistä on yksipuolisuudesta poikkeavien ominaisuuksien tunnistaminen lähiympäristöissä esimerkiksi asumisen ja viherrakenteen monipuolisuuden mittareilla. Sekoittuneen yhdyskuntarakenteen mittaamiseen soveltuvia paikkatietoaineistoja on saatavilla runsaasti eri lähteistä. Sekoittuneisuuden mittaamisessa tulisi kiinnittää huomiota oikeaan mittakaavatasoon, aineistojen jatkuvuuteen ja vertailukelpoisuuteen. Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan laadullisia mittareita ja tulkintoja, jotta sekoittuneisuuden yhteys kaupunkitilan muihin ominaisuuksiin tulee näkyväksi.


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record