Disabling Shoulder Lesions - Occupational and Non-occupational Risk Factors for Prolonged Work Disability and Working Years Lost

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7695-0
Title: Disabling Shoulder Lesions - Occupational and Non-occupational Risk Factors for Prolonged Work Disability and Working Years Lost
Author: Sirén, Maria
Other contributor: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Medicine
Kliininen tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i klinisk forskning
Doctoral Program in Clinical Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-03
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7695-0
http://hdl.handle.net/10138/336149
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Background: Shoulder diseases are common among working populations, especially among manual workers. Symptomatic shoulder lesions predominantly manifest as pain while loading and abducting the arm, which often continues at rest. Shoulder pain is known to cause disability, absences from work and significant healthcare costs. Because the pathomechanisms of most shoulder lesions are degenerative, they become more prevalent with age and usually affect individuals in the middle or latter part of their working careers. However, little is known about how a shoulder lesion impacts work participation or how prolonged work disability due to a shoulder lesion could be prevented. Aims: The first objective of this thesis study was to examine the impact of a disabling shoulder lesion on work participation and working life expectancy. Further objectives were to identify the occupational risk factors as well as the occupations with a high risk of disability retirement due to a shoulder lesion. The final aim was to determine the associations of lifestyle factors and cumulative workload factors with SA due to a shoulder lesion. Methods: Studies I–III used large, nationwide, administrative register data enriched with occupation-specific information on work-related factors. Cohorts, which were formed from a 70% random sample of individuals aged 18–70 living in Finland, were followed for nine to ten years. The cohort of Study IV was nationally representative and consisted of participants of the Finnish Health 2000 Survey. This cohort was followed for 15 years. Results: People with prolonged SA due to a shoulder lesion lost a considerable number of their potential working life years, mainly due to preterm old-age retirement and disability retirement. Among both genders, physically heavy work showed the strongest association with disability retirement due to a shoulder lesion. Altogether, physical workload factors explained 46% and 41%, and psychosocial work-related factors 49% and 41% of disability retirement due to a shoulder lesion among men and women, respectively. The risk of disability retirement due to a shoulder lesion was generally higher in manual occupations and heavy physical work significantly explained the excess risk in most of the occupations. Risk factors for SA due to a shoulder lesion included being exposed for at least ten years to physically heavy work, being exposed for more than ten years to at least two specific physical workload factors, and daily smoking. In addition, obesity was a risk factor among men. The modifiable risk factors explained 60% of SA among men and 49% among women. Conclusions Work participation is notably reduced among people with prolonged SA due to shoulder lesion. Reducing work-related factors to a low level has great potential to prevent disability retirement due to shoulder lesions. Avoiding regular cumulative exposure to physical workload factors also showed potential to prevent SA due to a shoulder lesion.Taustaa: Olkapään sairaudet ovat yleisiä työssä olevilla ja erityisesti ruumiillista työtä tekevillä. Tyypillinen oire on olkapään kipu, kun yläraajaa kuormittaa tai loitontaa, ja usein kipu jatkuu myös levossa kuormituksen jälkeen. Olkapääkivun tiedetään aiheuttavan toimintakyvyn laskua, poissaoloja työstä ja merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Koska olkapään pehmytkudossairauksien tausta on tyypillisesti degeneratiivinen, ne yleistyvät iän myötä ja vaikuttavat erityisesti työntekijöihin, jotka ovat työuransa keski- tai loppuvaiheessa. Kovin vähän kuitenkin on tiedetty siitä, miten olkapään pehmytkudossairaus vaikuttaa työhön osallistumiseen tai miten olkapäävaivan aiheuttamaa pitkittynyttä työkyvyttömyyttä voitaisiin ehkäistä. Menetelmät: Tutkimuksissa I-III hyödynnettiin laajaa, kansallista rekisteriaineistoa, johon yhdistettiin tietoa ammattikohtaisista työn kuormitustekijöistä. Kohortit muodostettiin 70 %:n satunnaisotannalla Suomessa asuneista 18─70-vuotiaista henkilöistä. Kohortteja seurattiin yhdeksästä kymmeneen vuoteen. Tutkimuksen IV kohortti oli kansallisesti edustava väestöotos. Se muodostui henkilöistä, jotka olivat osallistuneet Terveys 2000 -tutkimukseen. Tätä viimeistä kohorttia seurattiin 15 vuoden ajan. Tulokset: Henkilöt, joilla oli ollut pitkittynyt sairauspäivärahajakso olkapään pehmytkudossairauden vuoksi, menettivät laskennallisesti jäljellä olevista työvuosistaan huomattavan osan, pääasiassa ennenaikaisen vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen vuoksi. Fyysisesti raskas työ oli sekä miehillä että naisilla merkittävin riskitekijä olkapääsairauden aiheuttamalle työkyvyttömyyseläkkeelle. Olkapääsairauden aiheuttamista työkyvyttömyyseläkkeistä työn fyysiset kuormitustekijät selittivät miehillä yhteensä 46 % ja naisilla 41 % ja psykososiaaliset kuormitustekijät vastaavasti 49 % ja 41 % Työkyvyttömyyseläkkeen riski oli yleisesti kohonnut ruumiillista työtä tekevillä, ja kuormitustekijöistä erityisesti fyysisesti raskas työ selitti suuren osan lisäriskistä suurimmassa osassa ammateista. Altistuminen fyysisesti raskaalle työlle yli 10 vuoden ajan, alistuminen ainakin kahdelle yksittäiselle fyysiselle työkuormitustekijälle yli 10 vuoden ajan ja päivittäinen tupakointi olivat olkapään pehmytkudossairaudesta aiheutuvan sairauspoissaolon riskitekijöitä. Lisäksi lihavuus oli riskitekijä miehillä. Yhteensä yllä mainitut riskitekijät selittivät miehillä 60 % ja naisilla 49 % olkapääsairauksien aiheuttamista sairauspoissaoloista. Johtopäätökset: Pitkittynyt sairauspoissaolojakso olkapään pehmytkudossairauden vuoksi vähentää huomattavasti työhön osallistumista seuraavina vuosina. Työntekijöiden joutumista työkyvyttömyyseläkkeelle olkapääsairauksien takia voitaisiin ehkäistä minimoimalla erityisesti työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Vähentämällä niin kumulatiivista altistumista fyysisille työkuormitustekijöille kuin vähentämällä tupakointia voitaisiin ehkäistä myös olkapään pehmytkudossairauksista aiheutuvia sairauspoissaoloja.
Subject: fysiatria (lääketiede)
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
siren_maria_dissertation_2021.pdf 1.193Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record