Organizing natures : Justification and critique in the development of organic agriculture in Finland

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7028-6
Title: Organizing natures : Justification and critique in the development of organic agriculture in Finland
Author: Lehtimäki, Tomi
Other contributor: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma
Doktorandprogrammet i socialvetenskap
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-04
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7028-6
http://hdl.handle.net/10138/336315
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: As societies are facing increasing pressures set by environmental problems, the need to find alternative solutions has become more urgent. In this context, agriculture and food have been identified as one central sector, where change is needed. In the search for alternatives, organic agriculture has emerged as a central option to transform agricultural systems to more sustainable ways of operating. Additionally, organic agriculture aims to address other problems associated with the industrialization of agriculture and food, such as those related to food quality. Organic agriculture offers an alternative way to understand what agriculture and food are about, bringing in other values than those of efficiency and profit. At the same time, organic agriculture has been a heavily contested issue, as some have questioned its capability to actually address the problems that food systems currently face. By using an analytical framework based on pragmatic sociology (or conventions theory), developed originally by Luc Boltanski and Laurent Thévenot, this dissertation examines the development of organic agriculture in Finland. The thesis is situated into the discussion concerning the values of organic agriculture. Previous discussions, most notably those rooted in political economy, have conceptualized the development and institutionalization of organic agriculture as a process where values are gradually replaced by economic incentives. Instead of being able to bring in alternative values, such as ecology, care or fairness, organic agriculture is seen as becoming increasingly market-driven. Not only is this development seen to make organic agriculture similar to conventional production in terms of principles and values, but also in its material composition, as organic products, for example, become only slightly different from their conventional counterparts. The approach applied in this thesis challenges this view and aims to reverse this setting. Instead of taking organic agriculture as the value-driven alternative (and examining how it either loses or maintains these values), the various analyses examine how the value(s) of organic agriculture is constructed. From this perspective, the debate concerns whether organic agriculture offers a meaningfully different alternative, through which the sustainability of food systems can be achieved. Therefore, using the pragmatic sociological approach, the development of organic agriculture is not examined only as economization, but as shaping it according to various forms of worth. The thesis examines various conflict situations, where organic and conventional agriculture are set against each other, and where actors need to justify either alternative. The construction of these justifications is then analyzed as processes of sense-making, where actors shape organic agriculture according to different “orders of worth.” The thesis is based on four research articles. Article I examines debates about organic agriculture in news media. Focusing on three different periods (1982-88, 1995-2000, and 2008-2012) in two newspapers, Helsingin Sanomat and Maaseudun Tulevaisuus, the article examines the development of justifications for and against organic agriculture. Article II examines the early period of organic agriculture in Finland. Focusing on the years between 1980 and 1991, the article shows how the difference between organic and conventional agriculture was already then a contested topic. The article examines how the difference between the two agricultural systems and their products was constructed through various forms of worth. Article III continues this discussion and applies the analytical approach of the thesis to the institutionalization of organic agriculture. The article analyzes various policy papers, strategies and studies on organic agriculture, asking, how the inclusion of organic agriculture was justified in them. Article IV then reverses this setting, using the case of organic agriculture to develop pragmatic sociology. By using the three empirical studies, the article focuses on developing the perspective green or ecological justification. The findings of these individual articles are then elaborated into four central ways according to which the difference between organic and conventional agriculture has been constructed. First, the green difference describes how organic agriculture has been established as an ecological alternative that has the capacity to address environmental problems. Second, what is termed as the problematic difference addresses the economization of organic agriculture and the construction of the difference based on economic valuations. Third, the contested difference describes how the existence of a meaningful difference has been questioned, especially by those drawing from a natural scientific point of view. And, fourth, the contextualized difference examines how a national framework of reference has also questioned the existence of a difference, here with reference to the qualities of Finnish production and food. Together these form of constructing the difference between organic and conventional agriculture have influenced both the development of organic agriculture and Finnish agricultural production.Ekologisten ongelmien asettaessa yhä suurempia paineita yhteiskunnille, on tarve löytää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja noussut myös yhä keskeisemmäksi. Ruoantuotannon on todettu olevan yksi keskeisimmistä ihmisten toiminnan alueista, jossa muutoksia kohti ekologisempia toimintatapoja tulisi löytää. Tässä kontekstissa luomutuotanto on noussut yhdeksi niistä vaihtoehdoista, joiden avulla ruoantuotantoa olisi mahdollista kehittää. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan luomutuotannon kehittymistä Suomessa, käyttäen Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n alkujaan kehittämästä pragmatistisesta sosiologiasta saatuja näkökulmia. Tutkimus keskittyy erityisesti luomutuotannon arvoja koskevaan keskusteluun. Aikaisemmissa tutkimuksissa luomutuotannon kehitys on hahmotettu prosessiksi, jossa luomutuotannon arvot syrjäytyvät hiljalleen ja korvautuvat lähtökohtaisesti talouskeskeisillä toimintamalleilla. Tämä väitöstutkimus haastaa yllä kuvaillun lähestymistavan ja pyrkii kääntämään asetelman ympäri. Sen sijaan, että luomun oletettaisiin olevan arvolähtöinen vaihtoehto (ja keskittyen tutkimaan esimerkiksi arvojen katoamista), tutkimuksessa tarkastellaan kuinka luomun arvoja on rakennettu eri tilanteissa. Tarkastelussa keskitytään siten siihen, kuinka luomusta on rakennettu vaihtoehtoa, joka pystyy tarjoamaan merkityksellisen vaihtoehdon tavanomaiselle tuotannolle, ja jonka kautta ruokajärjestelmien kestävyyshaasteisiin voidaan vastata. Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia konflikteja, joissa luomu ja tavanomainen tuotanto on asetettu toisiaan vastaan ja joissa toimijat joutuvat oikeuttamaan näitä eri vaihtoehtoja. Näiden tilanteiden kautta rakentuvia oikeutuksia on tarkasteltu prosesseina, joissa luomutuotantoa on muokattu erilaisten arvomuotojen mukaan, ja joissa sen arvon siten nähdään muodostuvan. Työ perustuu neljään tutkimusartikkeliin. Artikkeli I tarkastelee luomua koskevia kiistoja mediassa. Artikkelissa keskitytään kolmeen ajanjaksoon (1982–1988, 1995–2000 ja 2008–2012) kahdessa eri sanomalehdessä (Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus), joiden kautta luomun oikeutusten kehitystä tarkastellaan. Artikkelissa II keskittyy tarkastelemaan luomun varhaisempaa kautta Suomessa. Keskittyen vuosiin 1980–1991, artikkeli osoittaa, että luomun ja tavanomaisen tuotannon välinen ero oli kiistojen aihe jo tässä vaiheessa. Artikkeli III jatkaa tätä keskustelua ja soveltaa aikaisemmissa artikkeleissa kehitettyä analyyttistä lähestymistapaa luomun institutionalisoitumisen tutkimiseen. Keskittyen vuosiin 1991–2015, artikkelissa analysoidaan politiikkaohjelmia, strategioita ja tutkimuksia, tarkastellen, kuinka luomua on oikeutettu niissä. Artikkelissa IV huomio kiinnitetään pragmaattisen sosiologian kehittämiseen, jossa materiaalina käytetään aikaisempien artikkelien luomua koskevia analyysejä. Näiden kautta keskitytään kehittämään ekologisen oikeuttamisen näkökulmaa. Artikkeleiden tulosten perusteella työssä luokitellaan neljä keskeistä muotoa tai erontekoa, joiden kautta luomun ja tavanomaisen tuotannon eroa on rakennettu. Ekologisten erontekojen kautta tuodaan esiin, kuinka luomutuotanto on erottautunut ympäristöystävällisempänä tuotantomuotona, jonka kautta ruoantuotannon ekologisia ongelmia on pyritty hoitamaan. Toiseksi, luomun ja tavanomaisen tuotannon eroa on rakennettu taloudellisten erontekojen kautta. Kolmanneksi, luomun ja tavanomaisen eroa on lähestytty kyseenalaistamalla sen merkityksellisyys, erityisesti vedoten luonnontieteelliseen tietoon. Ja neljänneksi, luomun ja tavanomaisen ero on pyritty kontekstualisoimaan kansalliseen viitekehykseen, jossa luomun vastinpariksi muodostuu tavanomaisen tuotannon sijasta kotimainen tuotanto. Työn johtopäätökset korostavat siten, että luomutuotannon kehitystä ja ruoantuotannon kestävyyttä tarkastellessa tulisi ottaa huomioon tämä erontekojen moninaisuus sekä niiden keskinäiset suhteet.
Subject: sosiologia
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lehtimäki_tomi_dissertation_2021.pdf 558.3Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record