Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille. Tunnistus-hankkeen loppuraportti

Show simple item record

dc.contributor.author Visuri, Mirkka
dc.contributor.author Nystrand, Miriam
dc.contributor.author Auri, Jaakko
dc.contributor.author Österholm, Peter
dc.contributor.author Nilivaara, Ritva
dc.contributor.author Boman, Anton
dc.contributor.author Räisänen, Jukka
dc.contributor.author Mattbäck, Stefan
dc.contributor.author Korhonen, Anne
dc.contributor.author Ihme, Raimo
dc.date.accessioned 2021-11-15T15:26:36Z
dc.date.available 2021-11-15T15:26:36Z
dc.date.issued 2021
dc.identifier.isbn 978-952-11-5435-5
dc.identifier.issn 1796-1726
dc.identifier.issn URN:ISBN:978-952-11-5435-5
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/336344
dc.description.abstract Tunnistus-hankkeessa kehitettiin aiempaa nopeampia menetelmiä happamien sulfaattimaiden tunnistamiseen ja happamista sulfaattimaista aiheutuvien riskien arviointiin. Hankkeen tavoitteena oli: 1) kehittää maasto- ja laboratorio-olosuhteissa luotettavasti toimivia happamien sulfaattimaiden tunnistusmenetelmiä 2) kehittää menetelmä maaperän hapontuottopotentiaalin arvioimiseen ja 3) viedä happamiin sulfaattimaihin liittyvää tutkimustietoa käytännön toimijoille. Voimakkaalla ja nopealla vetyperoksidihapetuksella pystyttiin tunnistamaan happamat sulfaattimaat sekä arvioimaan niiden hapontuottopotentiaalia maasto- ja kenttälaboratorio-olosuhteissa noin kahden tunnin kuluessa. Vetyperoksidihapetuksen jälkeinen pH ja sulfaattipitoisuus (pHFOX ja SFOX) yhdessä ovat riittävän luotettavia happaman sulfaattimaan tunnistamiseen. pHFOX ei sovellu näytteille, joissa on korkea orgaanisen aineksen pitoisuus (LOI > 20 %). Nopeat menetelmät vaativat jonkin verran investointeja laitteistoihin mutta ovat laajasti käyttökelpoisia eri toimijoille. Perinteiseen inkubaatioon kuluu aikaa 9–19 viikkoa, mutta inkubaatiota pystyttiin tehostamaan laboratoriossa ilman kemikaaleja jopa vain 2–3 viikon mittaiseksi. Inkubaatio ja tehostettu inkubaatio ovat tunnistamismenetelmistä luotettavimmat, mutta tulosten saaminen kestää useita viikkoja. Hapontuottopotentiaalin määrittämiseen eli riskinarviointiin voidaan siirtyä, kun maamateriaali on ensin tunnistettu happamaksi sulfaattimaamateriaaliksi. Hapontuottopotentiaalia voidaan arvioida vetyperoksidihapetukseen perustuvan rikkipitoisuuden (SFOX) määrittämisellä, ja riskinarvio on mahdollista tehdä maastossa parin tunnin kuluessa. Hapontuottopotentiaalia ja siihen liittyvää happamuusriskin arviointia varten hankkeessa tutkittiin useita muita hapontuottoa arvioivia menetelmiä, jotka perustuvat rikkipitoisuuteen, rikkispesiaatioon, 19 viikon inkubaatioasiditeettiin (TIA) sekä vetyperoksidihapetetun näytteen asiditeettiin (TPA). Näiden menetelmien soveltaminen vaatii jonkin verran enemmän aikaa sekä erikoisosaamista. Hankkeessa tuotettiin happamien sulfaattimaiden tunnistamiselle ja riskinarvioinnille uusia kriteerejä. Kehitetyille nopeille kenttämenetelmille annettiin uusia raja-arvoja happaman sulfaattimaamateriaalin tunnistamiselle. Termi pseudo hapan sulfaattimaamateriaali otettiin uudelleen käyttöön. Maalajin merkittävä vaikutus tunnistamiseen ja riskinarviointiin huomioitiin antamalla omat kriteerit mineraalimaille, liejulle ja turpeelle. Riskinarvioinnin pohjaksi annettiin maalajikohtaiset suositukset toimenpiderajoista. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Suomen ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43/2021 fi
dc.title Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille. Tunnistus-hankkeen loppuraportti fi
dc.type Kirja fi
dc.identifier.laitoskoodi Suomen ympäristökeskus fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
SYKEra_43_2021_ ... unnistus-sulfaattimaat.pdf 11.48Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record