"I have never received feedback from my teachers." Students' perceptions of assessment and feedback practices in Finnish general upper secondary education

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7644-8
Title: "I have never received feedback from my teachers." Students' perceptions of assessment and feedback practices in Finnish general upper secondary education
Author: Mäkipää, Toni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-13
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7644-8
http://hdl.handle.net/10138/336417
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Assessment and feedback are quintessential components of learning. If used properly, they can advance learning in myriad ways. The national core curriculum for general upper secondary education (2016) underlines that feedback is a crucial aspect of the relationship between a student and a teacher. With teacher feedback, students receive valuable information on their learning, how they have achieved their goals, and what they should do next. Likewise, the core curriculum describes the importance of diverse assessment practices. However, international research has established that there has been a lack of feedback in education. Therefore, this study was conducted to explore Finnish general upper secondary students’ perceptions of teacher assessment and feedback practices. This thesis comprises three sub-studies, for which a survey was used to collect the data. Both quantitative and qualitative methods were used. The purpose of sub-study I was to investigate students’ perceptions of assessment and feedback in general upper secondary schools. This study did not focus on specific subjects. Rather, the purpose was to explore general perceptions about assessment and feedback. The data (N=918) consisted of closed and open-ended questions, which were analysed using deductive content analysis and oneway ANOVA. The results showed that teachers tend to rely heavily on exams and that assessment in general is one-sided. The students also reported a lack of feedback although differences exist between teachers and subjects. Sub-study II focused on students’ perceptions of feedback in Swedish and English courses. The objective was to ascertain whether the perceptions differ between proficiency levels. The data (N=255) consisted of closed-ended answers, which were analysed using one-way ANOVA, one-way MANOVA, and exploratory factor analysis. Based on the analyses, it could be noted that no differences were found in English courses, whereas higher proficiency students in Swedish courses were more willing to correct their mistakes, found teacher feedback to be more useful, and received more feedback compared to lower-level students. A moderate correlation was found between proficiency level and the usefulness of feedback. The main aim of sub-study III was to explore the kind of feedback students find encouraging, and how they consider feedback to be one of several teacher assessment practices. The data (N=282) comprised one open-ended question and one closed-ended question with nine items. Inductive content analysis, oneway ANOVA, and one-way MANOVA were used in the analysis of the data. The results showed that feedback on the content of work is perceived as encouraging, particularly feedback on how to improve the work. Students related teacher assessment practices primarily to assessing exams and giving course grades. Feedback was not regarded to be an important teacher assessment practice. In conclusion, it can be stated that the current assessment and feedback practices give rise for concern. Assessment practices are not as diverse as the core curriculum stipulates, and the amount of feedback is limited. It also seems that feedback has not been useful for every student and that students have not internalised the role of feedback in teacher assessment practices. Therefore, the role of feedback about diverse assessment and feedback practices should be advocated more in teacher education, and in-service training for teachers is needed. Keywords: feedback, assessment, foreign languages, general upper secondary educationArviointi ja palaute edistävät asianmukaisesti toteutettuina oppimista monin tavoin. Lukion opetussuunnitelman perusteet (2016) korostaa palautteen merkitystä opettajan ja opiskelijan suhteessa. Opettajan palautteen avulla opiskelija saa arvokasta tietoa oppimisestaan ja siitä, miten hän on saavuttanut tavoitteet, ja mitä hänen tulisi tehdä seuraavaksi. Perusteissa myös todetaan monipuolisen arvioinnin tärkeys. Aiempi kansainvälinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että palautetta annetaan niukasti. Niinpä tämän väitöskirjan tarkoitus oli kartoittaa suomalaisten lukiolaisten käsityksiä opettajien arviointi- ja palautekäytänteistä. Tämä väitöskirja koostuu kolmesta tutkimuksesta, joissa aineisto kerättiin kyselyllä. Aineiston analyysiin käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin lukiolaisten käsityksiä arvioinnista ja palautteesta. Tutkimuksessa ei tutkittu yksittäisiä oppiaineita, vaan tarkoitus oli kartoittaa yleisiä käsityksiä arvioinnista ja palautteesta. Aineisto koostui 918 lukiolaisten vastauksista suljettuihin ja avoimiin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällönanalyysiä ja varianssianalyysiä. Tulokset osoittivat, että opettajat käyttävät arvioinnissa sangen paljon kokeita ja että arviointi ylipäätään on yksipuolista. Opiskelijat myös kokivat, etteivät he saa tarpeeksi palautetta, vaikka eroja on havaittavissa opettajien ja oppiaineiden välillä. Toinen osatutkimus keskittyi opiskelijoiden käsityksiin palautteesta ruotsin ja englannin kursseilla. Tavoite oli tutkia, eroavatko kielitaidon eri tasoilla olevien opiskelijoiden käsitykset toisistaan. Aineisto (N=255) koostui suljetuista kysymyksistä, jotka analysoitiin käyttäen varianssianalyysiä, monen muuttujan varianssianalyysiä ja eksploratiivista faktorianalyysiä. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden taitotason mukaisia eroja ei esiintynyt englannissa, mutta korkeamman tason opiskelijat ruotsissa olivat halukkaampia korjaamaan itse virheensä, kokivat opettajan palautteen hyödyllisemmäksi ja kokivat saavansa enemmän palautetta verrattuna matalamman taitotason opiskelijoihin. Taitotason ja palautteen hyödyn välillä havaittiin kohtalainen korrelaatio. Kolmannen osatutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millainen palaute on lukiolaisten mielestä kannustavaa ja miten he mieltävät palautteen osana opettajan arviointityötä. Aineisto koostui 282 opiskelijan vastauksesta, jotka analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, varianssianalyysillä ja monen muuttujan varianssianalyysillä. Analyysit osoittivat, että palaute työn sisällöstä on lukiolaisten mielestä kannustavaa, erityisesti jos palaute keskittyy parannusehdotuksiin. Opiskelijat kokivat opettajan arviointityön olevan pääasiassa kokeiden arvioimista ja kurssiarvosanojen antamista. Palautetta ei pidetty tärkeänä osana opettajan arviointityötä. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella voidaan todeta, että nykyisiä arviointi- ja palautekäytänteitä tulisi kehittää. Arviointi ei ole niin monipuolista kuin lukion opetussuunnitelman perusteet edellyttää, ja palautetta saadaan niukasti. Kaikki opiskelijat eivät myöskään ole kokeneet palautetta hyödylliseksi eivätkä sisäistäneet palautteen asemaa opettajan arviointityössä. Siispä palautetta tulisi painottaa enemmän sekä opettajankoulutuksessa että kentällä toimivien opettajien täydennyskoulutuksessa. Avainsanat: palaute, arviointi, vieraat kielet, lukiokoulutus
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mäkipää_toni_dissertation_2021.pdf 1.097Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record