Perkeptuaalisen arvioinnin verkkosovellus [r]-äännevirheen ultraääni-intervention vaikutuksen arvioimisessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111174042
Title: Perkeptuaalisen arvioinnin verkkosovellus [r]-äännevirheen ultraääni-intervention vaikutuksen arvioimisessa
Author: Aakko, Iida
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111174042
http://hdl.handle.net/10138/336444
Thesis level: master's thesis
Degree program: Logopedian maisteriohjelma
Master 's Programme in Logopedics
Magistgerprogrammet i logopedi
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tavoitteet. Kasvavan tutkimusnäytön perusteella ultraäänilaitteen visuaalista palautetta voidaan hyödyntää äännevirhekuntoutuksessa. Ultraäänikuva voi auttaa asiakkaita havaitsemaan kielen sijainnin ja liikkeet äänteen tuoton aikana edistäen äänteen motorisen tuottotavan oppimista. Aiempien utkimuksien mukaan visuaalisesta palautteesta voivat hyötyä erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat saaneet aiempaa äännevirhekuntoutusta mutta eivät ole oppineet tavoiteäännettä. Tutkimusta on toistaiseksi tehty vähän muilla kuin englannin kielellä. Tässä tutkimuksessa kehitetään perkeptuaalisen arvioinnin verkkosovellus, jolla voidaan arvioida ultraäänikuntoutuksen vaikutusta [r]-äänteen tuottotapaan. Tutkimuksessa tarkastellaan perkeptuaalisen arvioinnin yhdenmukaisuutta, sen soveltuvuutta äännevirheiden arviointimenetelmäksi sekä arvioijan kokemuksen vaikutusta arviointituloksiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös alustavasti ultraäänilaitteen soveltuvuutta [r]-äännevirhekuntoutukseen. Menetelmät. Tutkimus on monitapaustutkimus, johon osallistui neljä 10–11-vuotiasta poikaa. Kaikilla osallistujilla oli primaari [r]-äännevirhe. Tutkimusaineisto lasten [r]-äänteistä ja niiden varianteista kerättiin interventiossa kolmena ajankohtana: intervention alussa, puolessa välissä ja lopussa. 11 arvioijaa (6 puheterapeuttia ja 5 logopedian opiskelijaa) ja arvioi kuulonvaraisesti 181 sanoista eristettyä äännenäytettä verkkosovelluksella. 12 näytettä arvioitiin kategorisesti ja 169 jatkuvan muuttujan asteikolla. Perkeptuaalisen arvioinnin aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja lasten äänteiden arviointituloksia tarkasteltiin ryhmä- ja yksilötasolla. Tulokset. Arvioijien yhdenmukaisuus (ICC2) oli intervention alun arviointituloksissa 0,83 (p<0,001), intervention puolivälissä 0,89 (p<0,001) ja intervention lopussa 0.92 (p<0,001). [r]-äänteen tuottotavassa oli tilastollisesti merkitsevä ero intervention alun ja lopun mittausten välillä ryhmä ja yksilötasolla (Wilcoxonin järjestettyjen sijalukujen testi, p<0,001). Äänteen tuottotavoissa oli tilastollisesti merkitsevä ero myös intervention alun ja puolivälin sekä puolivälin ja lopun mittausten välillä ryhmä- ja yksilötasolla (p<0,001), paitsi puolivälin ja lopun mittauksien välillä lapsilla 1 (p ≈ 0,78) ja 3 (p ≈ 0,62). Puheterapeuttien ja logopedian opiskelijoiden arviointituloksien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero intervention alun arviointituloksissa (Mann-Whitneyn U-testi, p ≈ 0,0036), mutta eroa ei ollut intervention puolivälin (p ≈ 0,067) eikä lopun arviointituloksissa (p ≈ 0,80). Johtopäätökset. Perkeptuaalisen arvioinnin verkkosovellus vas-janaa käyttämällä osoittautui luotettavaksi menetelmäksi suomen kielen [r]-äännevirhekuntoutuksen vaikutuksen arvioimisessa, sillä arvioijien antamien arviointituloksien yhdenmukaisuus oli hyvää tai erinomaista tasoa. Arviointitulokset vas-janalla kuvastivat [r]-äänteen ja sen varianttien tuottotapaa. Alustavien tuloksien perusteella kaikki neljä lasta vaikuttivat hyötyneen [r]-äännevirheen ultraääni-interventiosta. Perkeptuaalisen arvioinnin tuloksia tulisi verrata jatkossa akustisiin analyyseihin tai ultraäänikuvien kvantitatiivisiin analyyseihin suuremmalla otoskoolla intervention laajemman vaikuttavuuden selvittämiseksi. Perkeptuaalisen arvioinnin verkkosovellus on sellaisenaan valmis jatkotutkimuksessa käytettäväksi.Background and aims. Accumulating evidence suggests that providing visual feedback with ultrasound increases treatment efficacy of persistent speech sound disorders. Visual feedback may help children to recognize tongue shapes and movements and support learning new motor strategies. Those patients, who have received previous speech therapy but have not learned the target sound, can particularly benefit from visual feedback. So far, there is very little research in languages other than English. The current study aimed to evaluate the feasibility of the ultrasound as a biofeedback method for treating Finnish [r] sound. The research task of this study is to develop a web-based application for perceptual judgement of speech samples and investigate the reliability of evaluations conducted by experienced and inexperienced speech and language therapists (SLTs). Methods. Participants of the multiple case study were four boys, who were 10–11 years old. All the participants had residual Finnish /r/ speech sound error and otherwise normal language skills. The data of the [r]-sounds were collected in three time points during the intervention: in the first therapy, in the middle of the intervention and at the last therapy. 11 participants (5 speech-language therapists, SLTs and 6 students of logopedics) evaluated 181 [r] sound samples isolated from words. 12 samples were evaluated categorically and 169 with a continuous visual analogue scale. The data from perceptual judgement was analysed using statistical methods. Results. The average intraclass correlation (ICC2) was 0.83 in pre-therapy (p<0.001), 0.89 in mid-therapy (p<0.001) and 0.92 in post-therapy (p<0.001). The pre-therapy and post-therapy measurements differed significantly (Wilcoxon signed-rank test p<0.001), both as a group and as individuals. The difference was also significant between the pre-therapy and mid-therapy and mid- and post-therapy (p<0.001) in group and individual analysis, excluding between mid-therapy and post-therapy in participants 1 and 3. Pre-therapy judgements by SLT students and SLTs differed significantly (Mann-Whitney U-test, p ≈ 0.0036), but no significant differences were found between the groups in mid-therapy (p ≈ 0.067) and post-therapy judgements (p ≈ 0.80). Conclusions: The web-based application for perceptual judgement with the continuous visual analogue scale reliably reflected the production manner of the participants [r] sounds, because a good or excellent degree of agreement was found between the raters. The positive effect of the ultrasound treatment was observed in all four participants in perceptual judgements. Results provide preliminary evidence that Finnish [r] sound can be treated with ultrasound visual feedback. In the future acoustic analysis and quantitative analysis of ultrasound pictures should be included, and more research of treatment efficacy with a bigger sample size of children is needed. The web-based application for perceptual judgement is suitable for use in further research.
Subject: [r]-äännevirhe, ultraääni, perkeptuaalinen arviointi, [r] speech sound disorder, ultrasound, perceptual judgement
Full text embargoed until: 2022-10-31


Files in this item

Files Size Format View

Embargo on files ends: 2022-10-31

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record