Avusteisen viestijän keskustelujen korjauskäytänteet

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Medicine en
dc.contributor Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten sv
dc.contributor.author Jokela, Katri
dc.date.issued 2021
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202111174041
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/336448
dc.description.abstract Tavoitteet. Avusteisissa keskusteluissa osapuolten yhteisymmärrys voi olla puhuttua keskustelua herkemmin uhattuna. Avusteinen viestijä saattaa olla keskustelussa passiivinen osapuoli, eikä hänellä ole välttämättä asianmukaisia korjauskeinoja käytössään. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten avusteinen viestijä voi pyrkiä ratkaisemaan keskusteluissa kohtaamiaan ongelmakohtia. Tarkastelun kohteena olivat avusteisen viestijän korjauskäytänteet avusteisissa keskusteluissa, korjaustarvetta aiheuttavat syyt sekä keskustelukumppanin vaikutus korjausilmiöihin. Tutkimus voi auttaa puheterapeutteja tiedostamaan avusteisen keskustelun osapuolten yhteisymmärrystä vaarantavia tekijöitä ja niiden ratkaisukeinoja. Menetelmät. Tässä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin yhden avusteisen viestijän, 11-vuotiaan CP-vammaisen pojan, videoituja vuorovaikutustilanteita puhuvien keskustelukumppaneidensa kanssa. Keskustelukumppaneina tehtävätilanteissa toimivat äiti, avustaja ja ikätoveri. Videoaineisto oli kerätty osana kansainvälistä Becoming an Aided Communicator -tutkimushanketta. Tapaustutkimuksen menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä analyysia, joka joustavana menetelmänä soveltuu hyvin ennestään vain vähän tutkitun aiheen tarkasteluun. Tulokset ja pohdinta. Suurin osa avusteisen viestijän tekemistä korjauksista oli hänen itse aloittamiaan itsekorjauksia, joilla hän reagoi keskustelukumppaninsa väärintulkintoihin tai pyrki ratkaisemaan kansion käyttöön liittyviä ongelmia. Lisäksi hän teki toisen aloittamia itsekorjauksia vastauksena selvennyspyyntöihin. Avusteinen viestijä pyrki korjaamaan havaitsemansa ongelmakohdat muokaten tai toistaen ilmaisujaan tai lisäten niihin elementtejä. Hän käytti korjausten tekemiseen katsetta, eleitä ja toimintaa, ja vaihtoi tietyissä tilanteissa käyttämäänsä modaliteettia. Väärintulkintoja ja selvennyspyyntöjä aiheuttivat apuvälineen kielelliset rajoitukset ja ei-sanallisen viestinnän aiheuttamat väärinymmärrykset. Kansion käyttöön liittyvien ongelmien taustalla oli keskustelukumppaniin liittyviä syitä, jotka estivät tehokasta viestintää. Keskustelukumppaneiden vaihteleva kokemus avusteisesta viestinnästä vaikutti korjaustarpeen syntyyn ja korjausten tehokkuuteen, mutta myös osapuolten jaettu kompetenssi ja yhteinen viestintäkäytäntö vaikuttivat yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Kuntoutuksessa tulisi selvittää yksilöllisesti avusteisen viestijän ja keskustelukumppanin välisissä keskusteluissa korjaukseen käytettävissä olevat ja apuvälineen käyttöä helpottavat keinot. Tähän voisi hyödyntää keskustelujen havainnointia videoinnin avulla. fi
dc.description.abstract Aim. Compared to spoken conversations, achieving mutual understanding may be more at risk when one or more participants use aided communication. An aided communicator may take a passive role in conversations and may not have adequate strategies to repair conversational breakdowns when they occur. The aim of this study was to describe how an aided communicator may attempt to solve the problems he encounters in conversations with his speaking communication partners. Aided communicator’s repair strategies, causes of breakdowns and partners’ influence on repair phenomena were studied. This study may help professionals to acknowledge the threats that compromise achieving mutual understanding in aided conversations and recognize some of the strategies in overcoming potential communication disrupts. Method. Within the framework of data driven qualitative analysis this case study examined videotaped conversations, where an 11-year-old boy using communication book communicated with his mom, teacher and peer. The data was originally videotaped as a part of the international research project Becoming an Aided Communicator. Data driven analysis was considered as an appropriate method for studying a topic with limited previous research. Results and conclusion. Almost all of the aided communicator’s repairs were self-initiated self-repairs and the rest were other-initiated self-repairs. The former occurred mostly as responses to the partner’s misinterpretations and operational difficulties while the latter followed requests for clarifications. Aided communicator repaired by repeating or modifying his utterances or by adding new elements to the original utterance. For repairs he utilized nonverbal modalities: gaze, gestures and actions. In some exchanges, he changed modality. Reasons for the misinterpretations and requests for clarifications emerged from the linguistic limitations of the graphic communication system and partner’s difficulty in understanding the aided communicator’s nonverbal communicative acts. Operational challenges seemed to be related to partner’s experience with using communication aids that affected the fluency of communication. Partners’ varying familiarity with aided communication seemed to affect the need to repair and the effectivity of repair. In addition, the shared competence of the dyad influenced achieving mutual understanding. For the best results of support and guidance, speech and language therapists should emphasize finding out the communicator’s individual strategies in repair as well as effective practices to use a communication book. This could be implemented by video-based observations. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject korjauskäytänteet
dc.subject itsekorjaus
dc.subject keskustelu
dc.subject avusteinen viestintä
dc.subject kommunikointikansio
dc.title Avusteisen viestijän keskustelujen korjauskäytänteet fi
dc.title.alternative Aided communicator’s repair strategies in conversations en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202111174041
dc.subject.specialization ei opintosuuntaa fi
dc.subject.specialization no specialization en
dc.subject.specialization ingen studieinriktning sv
dc.subject.degreeprogram Logopedian maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Logopedics en
dc.subject.degreeprogram Magistgerprogrammet i logopedi sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Jokela_Katri_tutkielma_2021.pdf 985.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record