Paikallisesti levinneen ihomelanooman diagnostiikka ja seuranta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä : TT-tutkimuksen merkitys uusiutuman toteamisessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111174033
Title: Paikallisesti levinneen ihomelanooman diagnostiikka ja seuranta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä : TT-tutkimuksen merkitys uusiutuman toteamisessa
Author: Hellman, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111174033
http://hdl.handle.net/10138/336450
Thesis level: master's thesis
Degree program: Lääketieteen koulutusohjelma
Degree Programme in Medicine
Utbildningsprogrammet i medicin
Specialisation: ei opintosuuntaa
no specialization
ingen studieinriktning
Abstract: Tutkimuksessa havainnointiin HUS Syöpäkeskuksessa vuosina 2008–2017 ihomelanooman diagnoosin saaneiden potilaiden seurantaa, taudin uusiutumista ja selviytymistä. Potilaiden tietoja kerättiin vuoden 2019 syyskuuhun saakka. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida HUS Syöpäkeskuksessa hoidettujen potilaiden ihomelanoomadiagnooseja, tapahtunutta seurantaa ja sen ominaisuuksia. Tutkimus analysoi seurannan eri vaiheita ja uusiutuman diagnostiikkatapoja. HUS Syöpäkeskuksessa hoidettiin 808 mainittuina vuosina diagnosoitua melanoomapotilasta, joista 783 saatiin kerättyä levinneisyysluokittelun mahdollistava määrä tietoa. Levinneisyysasteen III ihomelanoomissa potilaiden keski-ikä oli 60 vuotta ja potilaista 59 % oli miehiä. Evakuaatiotoimenpide tehtiin diagnoosivaiheessa näissä taudeissa 74 prosentille. Uusiutuvista levinneisyysasteen III ihomelanoomista suurin osa oli alaluokkaa IIIC. TT-tutkimus havaitsi luokan III ihomelanoomien kaikista uusiutumista lähes puolet ja sen hyöty korostui systeemisissä uusiutumissa. Levinneisyysasteen IIIC ensimmäisistä uusiutumista suurin osa havaittiin ensimmäisenä seurantavuotena, kun taas IIIA potilailla uusiutumia todettiin suhteellisesti enemmän toisena seurantavuotena ja IIIB potilailla toisena ja kolmantena seurantavuotena. Systeemisten uusiutumien osuus oli 41 %, joista merkittävä osa ilmeni jo ensimmäisenä seurantavuotena. Systeemiset ensimmäiset uusiutumat esiintyivät keskimäärin noin puoli vuotta myöhemmin kuin paikalliset ja ne ilmaantuivat tasaisemmin kahden ensimmäisen seurantavuoden aikana. Tulokset sekä viisivuotisseurannassa että kokonaisselviytymisestä vuosien 2008–2019 aikana vastaavat suuruusluokaltaan AJCC8-luokituksen elossaololukuja. Selviytymisen havaittiin myös heikkenevän odotetusti riskiluokan mukaan. Eri alaluokkien ennusteet taudin uusiutumisen toteamisen jälkeen olivat samansuuntaisia. Tutkimus havainnollistaa HUS-alueen levinneisyysasteen III potilaiden seurannan toteutumista ja sen eri osa-alueiden diagnostista merkittävyyttä havaita uusiutumia tässä potilasryhmässä. Melanoomapotilaista ei ole vielä kattavaa rekisteriä HUS-alueella eikä kansallisella tasolla. Tutkimus vastaa osaltaan tähän puutteeseen ja tarjoaa tietoa melanooman esiintymisestä ja ennusteesta kotimaisten hoitosuositusten valossa. Tätä tietoa voidaan jatkossa käyttää arvioitaessa melanoomapotilaiden hoidon tehokkuutta ja seurannan tarpeita Suomessa. Avainsanat: Melanoma / Diagnostic imaging; Melanoma / Pathology; Follow-Up Studies; Neoplasm Recurrence; Population Surveillance, Prognosis, Posoperative Period
Subject: syöpätaudit
melanooma
ihomelanooma
patologia
evakuaatio
seuranta
elossaolo
ennuste
tietokonetomografia


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record