Reactions to increasing cultural diversity in receiving societies : The role of actual and perceived contextual and socio-structural characteristics on intergroup relations and support for social change

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7034-7
Title: Reactions to increasing cultural diversity in receiving societies : The role of actual and perceived contextual and socio-structural characteristics on intergroup relations and support for social change
Author: Celikkol, Göksu
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
Doctoral Programme in Social Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-10
Language: en
Belongs to series: URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7034-7
http://hdl.handle.net/10138/336574
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: This study investigates reactions to increasing cultural diversity in receiving societies, with a special focus on intergroup relations between the Finnish majority group and Russian-speaking immigrants in Finland. Additionally, this study also utilizes data from multiple immigrant-receiving societies around the world. While, for the most part, the study takes the perspective of national majority groups, it also looks at the experiences of Russian-speaking minority group members in Finland, Estonia and Norway. The study focuses on subjective experiences and perceptions of increasing cultural diversity, intergroup threats, and discrimination, and how these are related to intergroup attitudes and willingness to promote societal equality. These topics are addressed through the Social Identity Theory (SIT; Tajfel & Turner, 1979), Realistic Conflict Theory (RCT; Campbell, 1965; LeVine & Campbell, 1972; Sherif, 1966), and Group Threat theories (Blalock, 1967; Blumer, 1958; Schlueter & Scheepers, 2010), as well as related models such as the Rejection-Disidentification Model (Jasinskaja-Lahti et al., 2009) and Social Identity Model of Collective Action (SIMCA; van Zomeren et al., 2008). The study utilizes two cross-sectional survey datasets. The first includes data from Finland, Estonia, and Norway (N = 2296), gathered within the Determinants of an inclusive integration context (MIRIPS-FI) project and the collaborative DIMA project. This data allowed us to examine and compare intergroup relations between the national majority and Russian-speaking minority groups in these three countries. The second data set consists of university student samples representing national majority groups from 28 countries, including Finland. This international comparative data set was gathered to examine the relationship between perceived economic circumstances and reactions to immigration. Four sub-studies were designed to answer several research questions: how do national majority and minority group members perceive and react to increasing cultural diversity, and perceived disadvantage and the unequal treatment associated with it in receiving societies? How do their reactions explain and how may they be used to promote actions that support immigrants’ equal social standing in society, among both national majority and minority groups? First, the results of this study showed the interactive effects of actual and perceived cultural diversity on intergroup outcomes among national majority group members in Finland. Participants who lived in moderately diverse regions, but perceived high levels of cultural diversity in their neighborhood, reported higher levels of group discrimination and lower levels of trust towards the Russian-speaking immigrants than participants who lived in high and low cultural diversity regions. Regarding the moderating role of objectively assessed context, the home country’s objective wealth was found to moderate the relationship between subjectively perceived personal wealth and intergroup outcomes in 28 countries. Namely, in countries with low Human Development Index (HDI) scores, the more majority group members anticipated their personal wealth to decline in the future, the more they perceived immigration to pose a realistic threat, compared to majority group members who lived in moderate or high HDI countries with relatively more secure economies. Second, this study obtained evidence that among majority and minority group members, perceived consequences of ethnic diversity and intergroup interactions, such as perceived threats, insecurities, and discrimination, are critical determinants of willingness to support immigrants' equal social standing. The majority group members' perceptions of realistic threat regarding immigration and cultural diversity (i.e., perceived discrimination and economic insecurity) were associated with their unwillingness to confront injustice on behalf of the Russian minorities in Finland, Estonia, and Norway – especially when they perceived the threats to be targeted more at their national ingroups than at themselves personally. Perceived ethnic discrimination also had consequences on the attitudes of Russian speakers towards the national majority groups in these three countries. Namely, perceived discrimination was related to greater hostility towards the national majority groups and less willingness to confront injustice through national disidentification and outgroup mistrust that has resulted from perceived disadvantage. The current study contributes to the existing research in several ways. First, it mostly focuses on contexts that do not have a long history of immigration nor host large groups of immigrants, but have relatively recently become receiving societies with the prospect of an increasing immigration rate (Studies I-III). Second, the study acknowledges both objective contextual factors and individuals' subjective perceptions of diversity, wealth, and social disadvantage that jointly modify the outcomes of intergroup encounters (Studies I and IV). Third, this study looks at intergroup attitudes and behavioral intentions among both majority and minority groups (Studies II and III). Specifically, it demonstrates the detrimental effect of perceived discrimination, which increases intergroup hostility and demobilizes both majority and minority group members from engaging in actions to confront inequality. And lastly, this research distinguishes group-level evaluations of perceived disadvantage and intergroup threats from the personal-level evaluations, and investigates their joint impact on the intergroup outcomes of increasing cultural diversity (Studies I, III, and IV). The role of future anticipations, a relatively understudied perspective in intergroup relations research, is also acknowledged in this research (Study IV). Altogether, the results of this study show the importance of recognizing the reciprocal processes that underlie intergroup relations in societies that are on the verge of becoming highly diverse. By obtaining evidence on how contextual and psychological factors can jointly determine the intergroup consequences of increasing cultural diversity, this study highlights the need to incorporate macro-level factors into mainstream social psychological research, which often focuses on the individual-level analysis of intergroup relations.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan reaktioita kasvavaan kulttuuriseen moninaisuuteen maahanmuuttajia vastaanottavissa yhteiskunnissa. Huomion keskiössä ovat ryhmien väliset suhteet suomalaisen enemmistöryhmän ja venäjänkielisten maahanmuuttajien välillä Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään kuitenkin aineistoa myös useista muista maahanmuuton kohdemaista ympäri maailmaa. Tutkimus keskittyy pääosin kansallisten enemmistöryhmien näkökulmaan, mutta siinä tarkastellaan myös venäjänkielisten vähemmistöjen jäsenten kokemuksia Suomessa, Virossa ja Norjassa. Keskiössä ovat subjektiiviset kokemukset ja arviot kasvavasta kulttuurisesta moninaisuudesta, ryhmien välisistä uhista ja syrjinnästä sekä siitä, miten nämä ovat yhteydessä ryhmien välisiin asenteisiin ja halukkuuteen edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Kyseisiä teemoja tarkastellaan sosiaalisen identiteetin teorian (Tajfel & Turner, 1979), realistisen konfliktin teorian (Campbell, 1965; LeVine & Campbell, 1972; Sherif, 1966) ja ryhmäuhkien teorian (Blalock, 1967; Blumer, 1958; Schlueter & Scheepers, 2010) kautta sekä näihin liittyvien uudempien mallien avulla (esim. Rejection-Disidentification Model, Jasinskaja-Lahti ym., 2009; Social Identity Model of Collective Action, van Zomeren ym., 2008). Tutkimuksessa hyödynnetään kahta poikkileikkausasetelmassa kerättyä kyselyaineistoa. Ensimmäinen aineisto on kerätty Suomessa, Virossa ja Norjassa (N = 2296) osana Toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan avaintekijät (MIRIPS-FI) -hanketta ja sen yhteistyökumppanina toiminutta DIMA-hanketta. Aineiston avulla voitiin tarkastella ja vertailla ryhmien välisiä suhteita kansallisen enemmistöryhmän ja venäjänkielisen vähemmistön välillä näissä kolmessa maassa. Toinen aineisto on kerätty kansallista enemmistöryhmää edustavien yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa 28 maassa, mukaan lukien Suomessa. Tämä kansainvälinen vertaileva aineisto kerättiin, jotta voitaisiin tarkastella koettujen taloudellisten olosuhteiden yhteyksiä maahanmuuttoon suhtautumiseen. Neljä osatutkimusta pyrki vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten kansallisen enemmistöryhmän ja vähemmistöryhmän jäsenet kokevat kasvavan kulttuurisen moninaisuuden ja reagoivat siihen sekä sen mukanaan tuomiin huono-osaisuuden ja eriarvoisuuden kokemuksiin maahanmuuton kohdemaissa? Miten heidän reaktionsa auttavat ymmärtämään ja edistämään pyrkimyksiä maahanmuuttajien tasavertaisen aseman saavuttamiseksi niin kansallisten enemmistö- kuin vähemmistöryhmienkin keskuudessa? Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tosiasiallinen ja koettu kulttuurinen moninaisuus vaikuttavat yhdessä siihen, millaiseksi reaktiot toisten ryhmien jäseniin muotoutuvat suomalaisenemmistön keskuudessa. Tutkimuksen osallistujat, jotka asuivat kulttuurisesti kohtalaisen moninaisilla alueilla mutta kokivat oman naapurustonsa kulttuurisen moninaisuuden suureksi, kokivat useammin oman ryhmänsä tulevan syrjityksi ja luottivat vähemmän venäjänkielisiin maahanmuuttajiin kuin ne osallistujat, jotka asuivat kulttuurisesti erittäin heterogeenisilla tai homogeenisilla alueilla. Edelleen objektiivisen kontekstin rooliin liittyen, kotimaan objektiivisesti arvioitu vauraus moderoi subjektiivisesti koetun henkilökohtaisen vaurauden yhteyttä toisiin ryhmiin suhtautumiseen 28 maan aineistossa. Verrattuna enemmistöryhmän jäseniin jotka asuivat vauraammissa maissa, mitä enemmän matalan inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) maissa asuvat enemmistöryhmän jäsenet odottivat henkilökohtaisen taloustilanteensa heikentyvän tulevaisuudessa, sitä enemmän he kokivat maahanmuuton uhkaavan taloutta ja koulutusta. Toiseksi tutkimus osoitti, että etnisen moninaisuuden ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen koetut seuraukset, kuten koetut uhat, epävarmuudet ja syrjintä, ovat maahanmuuttajien tasa-arvoisen aseman tukemisen keskeisiä ennustajia niin enemmistö- kuin vähemmistöryhmienkin jäsenten keskuudessa. Suomalaisten, virolaisten ja norjalaisten enemmistöryhmien jäsenten kokemukset syrjinnästä ja taloudellisesta epävarmuudesta olivat yhteydessä heidän haluttomuuteensa puuttua venäläisvähemmistöihin kohdistuvaan epäoikeudenmukaisuuteen erityisesti silloin, kun he kokivat uhkien kohdistuvan enemmän heidän kansalliseen sisäryhmäänsä kuin heihin itseensä. Koettu etninen syrjintä oli yhteydessä myös venäjänkielisen vähemmistön jäsenten asenteisiin kansallisia enemmistöryhmiä kohtaan näissä maissa. Koettu syrjintä oli näet yhteydessä suurempaan vihamielisyyteen enemmistöryhmiä kohtaan sekä haluttomuuteen haastaa epäoikeudenmukaisuutta. Näitä reaktioita selittivät koetun syrjinnän seuraukset: heikentynyt kansallinen identiteetti sekä epäluottamus enemmistöryhmää kohtaan. Tämä työ edistää aiempaa tutkimusta monin tavoin. Ensiksikin se keskittyy pääosin konteksteihin, joista on tullut maahanmuuton kohdemaita suhteellisen hiljattain ja joissa toistaiseksi melko vähäisen maahanmuuton voi odottaa kasvavan (osatutkimukset I-III). Toiseksi tutkimus ottaa huomioon sekä objektiiviseen kontekstiin liittyviä tekijöitä että yksilön subjektiiviset kokemukset moninaisuudesta, vauraudesta ja sosiaalisesta huono-osaisuudesta, jotka yhdessä vaikuttavat ryhmien välisten kohtaamisten muotoutumiseen (osatutkimukset I ja IV). Kolmanneksi tutkimus tarkastelee ryhmien välisiä asenteita ja käyttäytymisaikomuksia sekä enemmistö- että vähemmistöryhmien keskuudessa (osatutkimukset II ja III). Tarkemmin sanottuna tutkimus tuo esiin koetun syrjinnän kielteisiä vaikutuksia: se lisää ryhmien välistä vihamielisyyttä ja tekee niin enemmistö- kuin vähemmistöryhmienkin jäsenistä haluttomia toimimaan eriarvoisuuden haastamiseksi. Lopuksi tutkimus myös erottaa yksilö- ja ryhmätasolla koetun huono-osaisuuden ja syrjinnän toisistaan ja tarkastelee niiden yhteisvaikutusta ryhmien välisiin suhteisiin kulttuurisen moninaisuuden kasvaessa (osatutkimukset I, III ja IV). Tutkimuksessa huomioidaan myös tulevaisuuteen liittyvät odotukset, joita on tarkasteltu ryhmien välisten suhteiden tutkimuksen kentällä suhteellisen vähän (osatutkimus IV). Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on tunnustaa ryhmien välisiä suhteita selittävät vuorovaikutteiset prosessit yhteiskunnissa, joista on tulossa kulttuurisesti hyvin moninaisia. Tutkimus myös näytti, kuinka kontekstuaaliset ja psykologiset tekijät vaikuttavat yhdessä ryhmien välisiin suhteisiin kulttuurisen moninaisuuden kasvaessa. Näin ollen tutkimus siis korostaa tarvetta sisällyttää makrotason tekijöitä ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiseen tutkimukseen, joka keskittyy usein yksilötason analyysiin.
Subject: Social Psychology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record