Esseeminän rakentuminen kerronnallisessa asemoinnissa ja kynnysteksteissä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts en
dc.contributor Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten sv
dc.contributor.author Mäentie, Anni
dc.date.issued 2021
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-202111234079
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/336629
dc.description.abstract Tutkin maisterintutkielmassani esseeminää seitsemän eri kirjoittajan 2010-luvulla julkaistussa esseessä. Esseet ovat Olli Löytyn ”Vähäsen rasisti” (2011), Pauliina Haasjoen ”Tietoliikennepäiväkirja” (2019), Koko Hubaran ”Yksinäisyys on tilastollinen harha” (2017), Timo Hännikäisen ”Väkivalta ja uhrikulttuuri” (2015), Anu Silfverbergin ”Toisin” (2011), Antti Nylénin ”Rakkauden talvi” (2016) ja Antti Arnkilin ”Äidin kuolema (24 kertaa sekunnissa)” (2014). Ehdotan esseeminän asettuvan minäpositiona runon puhujan ja tietokirjallisuuden minän väliin. Ensimmäisessä analyysiluvussa tarkastelen niiden esseekokoelmien kansia ja formaattia, joiden osana aineistoni esseet on julkaistu. Käytän apunani Gérard Genetten kynnystekstin käsitettä ja hänen huomioitaan kynnysteksteistä. Esitän kansien rakentavan monipuolisesti kuvaa esseeminästä ja toimivan myös linkkinä biografisen minän ja esseeminän välillä. Toisessa, laajemmassa analyysiluvussa sovellan Michael Bambergin alulle panemaa kerronnallisen asemoinnin teoriaa ja kerronnallisen asemoinnin analyysia aineistooni. Kerronnallinen asemointi on sosiaalitieteissä kehitelty teoria, jonka avulla voi tarkastella tilanteista, kerronnan avulla tapahtuvaa sosiaalisten asemien ottamista ja antamista ja kertojan niiden kautta rakentuvaa identiteettiä. Asemointianalyysi on siihen kehitetty analyysimalli, jossa tilanteita tarkastellaan kolmen eri tason avulla: 1) tarinan tasolla, 2) kerrontatilanteen tasolla ja 3) kulttuurin tasolla. Olen jakanut esseet kahteen kategoriaan 3. tason perusteella eli sen perusteella, miten tulkitsen esseeminien näkevän itsensä. Ystävä-kategorian esseeminissä korostuu hyväntahtoisuus suhteessa muihin ja kriitikoissa analyyttisyys ja itsen asemointi muiden yläpuolelle. Kerronnallisen asemoinnin teorian ja kirjan ulkoasun kynnystekstien yhdistäminen osoittautui hedelmälliseksi tavaksi lähestyä kysymystä esseeminän rakentumisesta sekä esseessä että esseen ulkopuolella. Asemoinnin tarkastelu auttoi tarkentamaan kuvaa siitä, mistä mahdollisesti epämääräisetkin vaikutelmat esseen argumentoinnista syntyvät. fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.subject essee
dc.subject esseeminä
dc.subject kerronnallinen asemointi
dc.subject asemointianalyysi
dc.subject kynnystekstit
dc.subject Michael Bamberg
dc.subject Gérard Genette
dc.subject Olli Löytty
dc.subject Koko Hubara
dc.subject Timo Hännikäinen
dc.subject Antti Nylén
dc.subject Antti Arnkil
dc.subject Pauliina Haasjoki
dc.subject Anu Silfverberg
dc.title Esseeminän rakentuminen kerronnallisessa asemoinnissa ja kynnysteksteissä fi
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-202111234079
dc.subject.specialization Yleinen kirjallisuustiede fi
dc.subject.specialization Comparative Literature en
dc.subject.specialization Allmän litteraturvetenskap sv
dc.subject.degreeprogram Kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelma fi
dc.subject.degreeprogram Master's Programme in Literary Studies en
dc.subject.degreeprogram Magisterprogrammet i litteraturvetenskap sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
maentie_anni_maisterintutkielma_2021.pdf 412.8Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record