Gustav Shpet's Theory of the Inner Form of the Word: A Phenomenological Study

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7711-7
Title: Gustav Shpet's Theory of the Inner Form of the Word: A Phenomenological Study
Author: Bourgeot, Liisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Kielten osasto
Doctoral Programme in Philosophy, Arts and Society
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021-12-17
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7711-7
http://hdl.handle.net/10138/336651
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Gustav Shpet (1879-1937) is one of the most noteworthy thinkers in the history of Russian philosophy. Yet he was executed in Stalin’s Great Terror and removed from philosophy books for nearly half a century. Shpet was rediscovered in the late 1980s, and the scholarship around him has since grown, both in Russia and abroad. Especially strong interest has been directed towards his reading of Husserl’s phenomenology. Shpet was Husserl’s student in Göttingen in 1912–14 and published his own considerations about transcendental phenomenology on his return to Moscow. But while he has come to be seen as a pioneer in Russian phenomenology, Shpet’s unconventional interpretation has also raised concerns. According to many, Shpet’s reading of Husserl was founded on a misinterpretation; he is seen as either unwilling to follow the latter’s idea or incapable of doing so. It is also frequently proposed that Shpet’s unorthodox approach may be explained by a certain Russianness at the foundation of his system. The traditional philosophical standpoint in Russia emphasized ontological questions and the collectiveness of experience. It is suggested that Shpet thereby ‘Russianized’ Husserl by replacing his transcendental subjectivity with a collective consciousness. The dissertation proposes a new reading of Shpet’s interpretation of Husserl. It first discusses the Russian roots of Shpet’s thinking and then presents a novel analysis of his "Iavlenie i smysl" (1914), comparing it not only to Husserl’s "Ideen I" (1913) but also "Logische Untersuchungen" (1900–01) and "Formale und Transzendentale Logik" (1929). The study maintains that Shpet not only followed through the transcendental turn but proposed themes and ideas which Husserl himself arrived at in the 1920s. It is suggested that the similarity between Shpet’s and Husserl’s approaches might be traced back to their discussions in Göttingen. The study’s second principal topic is Shpet’s theory of the inner form of the word. After the October Revolution, his phenomenology evolved into a philosophy of language and art. While his theory was known among the Moscow formalists, it was also deemed archaic and unscientific. The concept of the inner form seemed to carry echoes of Aleksandr Potebnia, against whose romantic theory of the formalists fought. In contrast to this reading, the dissertation suggests that Shpet’s theory was in fact closely related to his earlier phenomenological ideas. It is maintained that especially in his 1922–23 "Esteticheskie fragmenty", the content of Shpet’s concept was in a strict sense phenomenological.Gustav Špet (1879–1937) lukeutuu Venäjän nimekkäimpiin filosofeihin. Stalinin vainoissa menehtyneen Špetin nimi poistettiin venäläisen filosofian historiankirjoituksesta 1930-luvulla ja hänen työnsä löydettiin uudelleen vasta 1980-luvun lopussa. Sen jälkeen Špet-tutkimus on ollut aktiivista niin Venäjällä kuin lännessäkin. Špetin omalaatuinen fenomenologia on ollut tutkijoiden erityisen mielenkiinnon kohde. Hän opiskeli Edmund Husserlin ohjauksessa Göttingenissä, julkaisi oman Husserl-tulkintansa vuonna 1914 ja toi fenomenologian Moskovaan. Špetin luenta on kuitenkin pulmallinen. Teoksessaan "Javlenie i smysl" hän tuntuu ensin pitäytyvän Husserlin "Ideen I":n referoinnissa, kunnes odottamatta etääntyy oppi-isästään ja esittää oman tulkintansa fenomenologian todellisesta merkityksestä ja tavoitteista. Tämän uudelleentulkinnan on katsottu pohjautuvan väärinluentaan: Špet oli joko kyvytön tai haluton ymmärtämään transsendentaalisen ajattelun merkitystä. Epäonnistumisen syyksi on esitetty Špetin ajattelun ’venäläisyyttä’; sen juuret olivat ontologistisessa ja kollektiivisessa ajatustraditiossa, minkä takia Špet päätyi oletetusti ’venäläistämään’ myös Husserlin filosofian. Väitöskirja esittää uuden tulkinnan Špetin fenomenologiasta. Erittelen ensin Špetin ajattelun venäläisiä juuria ja analysoin sitten hänen fenomenologisia tekstejään suhteessa paitsi Husserlin "Ideoihin", myös tämän varhaiseen tutkimukseen "Logische Untersuchungen" sekä myöhäisempään teokseen "Formale und Transzendentale Logik". Esitän, että Špet paitsi suoritti Husserlin vaatiman transsendentaalisen käänteen myös esitti ajatuksia, joita Husserl itse lähestyi vasta 1920-luvulla. Ehdotan, että filosofien päämäärien samankaltaisuus perustui yhteisille teemoille, joita he käsittelivät omissa teksteissään Špetin ollessa Göttingenissä vuosina 1912–14. Väitöskirjani toisena teemaana on Špetin sanan sisäisen muodon teoria. Špetin ajattelu kehittyi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen kielen ja taiteen filosofiaksi, ja hänen sanateoriansa tuli tunnetuksi Moskovan formalistisen koulukunnan parissa. Samalla Špetin ajattelua pidettiin kuitenkin vanhentuneena ja epäselvänä; se tuntui palautuvan Aleksandr Potebnjan romanttiseen kielikäsitykseen, jota vastaan moderni venäläinen kieliteoria kamppaili. Lähestyn Špetin sanan sisäisen muodon käsitettä laatimani fenomenologisen uudelleenluennan kautta ja osoitan, että sen merkitys (erityisesti teoksessa "Estetitšeskie fragmenty", 1922–23) ei ole niinkään ’potebnjalainen’, vaan se voidaan johtaa suoraan Špetin aiemmasta fenomenologiasta. Väitöskirjani lopputuloksena on täten uusi tarkkarajainen tulkinta Špetin teoriasta.
Subject: venäjän kieli ja kirjallisuus
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record