S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys

Abstract

Tavoitteet. Minäpystyvyys, eli yksilön uskomukset omista kyvyistä, on avainasemassa motivaation ja tehtävästä suoriutumisen kannalta. Minäpystyvyydellä on siis tärkeä rooli kielitaidon oppimisessa. S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvästä minäpystyvyydestä on tehty melko vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko S2-oppilaiden sukupuoli, ikä, maassaoloaika ja lukusujuvuus yhteydessä heidän suomen kielen taitoon liittyvään minäpystyvyyteen. Lisäksi selvitettiin, eroaako S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvä minäpystyvyys abstraktien ja konkreettien kysymysten välillä. Lopuksi tutkittiin, onko toisaalta abstraktilla ja toisaalta konkreetilla tasolla mitattu minäpystyvyys yhteydessä S2-oppilaiden lukusujuvuuteen.

Menetelmät. Aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla osana Niilo Mäki Instituutin toteuttamaa Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hanketta keväällä 2016. Tämän tutkielman aineiston (N = 67) koehenkilöt olivat 9–12-vuotiaita S2-oppilaita 3.–5. luokilta. Koehenkilöt tulivat eri puolilta Suomea. Regressioanalyysilla selvitettiin, selittävätkö oppilaan ikä, sukupuoli, maassaoloaika ja lukusujuvuus heidän suomen kielen taitoon liittyvää minäpystyvyyttään. Toistettujen mittausten t-testillä tutkittiin puolestaan abstraktilla tasolla mitatun minäpystyvyyden sekä konkreetilla tasolla mitatun minäpystyvyyden välisiä keskiarvoeroja. Lopuksi regressioanalyysin avulla selvitettiin, selittävätkö toisaalta abstraktilla ja toisaalta konkreetilla tasolla mitattu minäpystyvyys S2-oppilaiden lukusujuvuutta.

Tulokset ja johtopäätökset. Maassaoloaika selitti S2-oppilaiden luetunymmärtämiseen ja kirjoittamiseen liittyvää minäpystyvyyttä. Abstraktien kysymysten kohdalla oppilaat arvioivat minäpystyvyytensä paremmaksi kuin konkreettien kysymysten kohdalla. Abstraktilla tasolla mitatun minäpystyvyyden ja konkreetilla tasolla mitatun minäpystyvyyden keskiarvot erosivat toisistaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Abstraktilla tasolla mitattu minäpystyvyys ei selittänyt lukusujuvuutta toisin kuin konkreetilla tasolla mitattu minäpystyvyys. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että maassa ja sen kulttuurissa vietetyllä ajalla on tärkeä merkitys S2-oppilaiden suomen kielen taitoon liittyvän minäpystyvyyden kannalta. Lisäksi tulokset osoittavat, että kielitaitoon liittyvää minäpystyvyyttä mitattaessa on syytä pohtia, millä spesifisyystasolla sen mittaaminen on mielekkäintä.

Objectives. Self-efficacy, which means one’s beliefs about their own capabilities, has a key role in motivation and performance. Therefore, it also plays an important role in language learning. There is very little research about the Finnish self-efficacy of Finnish as a second language (FSL) learners. The aim of this study was to find out if sex, age, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. In addition, the aim was to find out how the Finnish self-efficacy differ when it comes to abstract and concrete questions. Moreover, the aim was to find out if Finnish self-efficacy measured on one hand on abstract level and on the other hand on concrete level predict reading fluency of FSL learners.

Methods. The data was collected with an electrical questionnaire as a part of Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -research project realised by Niilo Mäki Instituutti during spring 2016. The participants (N = 67) of this research were 9-12-year-old FSL learners from grades 3 to 5. The participants were from different parts of Finland. Regression analysis was used to find out if age, sex, length of residence and reading fluency of FSL learners predict their Finnish self-efficacy. Paired sample t-test was used to examine the mean differences between Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level. Lastly, regression analysis was used to find out if Finnish self-efficacy measured on abstract and on concrete level predict reading fluency of FSL learners.

Results and conclusions. The length of residence predicted self-efficacy in reading comprehension and in writing. FSL learners estimated their Finnish self-efficacy higher on abstract level than on concrete level. The means of abstract self-efficacy and concrete self-efficacy differed from each other statistically significantly. Finnish self-efficacy measured on abstract level didn’t predict reading fluency, whereas Finnish self-efficacy measured on concrete level did predict reading fluency. The results of this research show that the time spent in a country and its culture plays an important role in Finnish self-efficacy. In addition, the results show that when measuring language self-efficacy, it is important to consider the specificity level on which it will be measured.