Koulun johtajien näkemyksiä peruskoulun rehtorin roolista ja pedagogisesta johtajuudesta

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244092
Julkaisun nimi: Koulun johtajien näkemyksiä peruskoulun rehtorin roolista ja pedagogisesta johtajuudesta
Toissijainen nimi: School leaders’ views on primary school principal’s role and pedagogical leadership
Tekijä: Ihalainen, Olivia
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2021
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244092
http://hdl.handle.net/10138/336667
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Koulutusohjelma: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Opintosuunta: Luokanopettaja (kasvatustiede)
Class Teacher (education)
Klasslärare (pedagogik)
Tiivistelmä: Tavoitteet. Vaikka yhteistyöhön ja jakamiseen perustuvat johtamistavat ovat nostaneet suosiotaan myös suomalaisissa kouluorganisaatioissa, nähdään rehtori monesti yhä koulun johtajana, jolla on valtaa ja mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan ja kehittymiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulun johtajien näkemyksiä kasvatusalan johtajuudesta. Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan koulun johtajien näkemyksiä rehtorin roolista ja pedagogisesta johtajuudesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pedagogisen johtajuuden tietous ja asema ovat vielä epäselviä kouluorganisaatioissa. Menetelmät. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin osana Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimus- ja koulutusryhmän EduLeadersin tutkimushanketta. EduLeaders kehittää ja arvioi kasvatus- ja opetusalan johtamisen perusopintoja sekä kehittää näiden pohjalta aineopintoja. Tämän tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä 14 opetus- ja kasvatusalan johtajaa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineiston alaluokat muodostettiin aineistolähtöisesti, kun taas yläluokat muodostettiin teoreettiseen taustaan nojaten. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa selvisi, että koulun johtajat määrittelivät rehtorin roolia tilannesidonnaisesti sekä rehtorin käsityksien ja roolille antamien merkityksien kautta. Tutkimuksessa löydettiin kolme tekijää, jotka määrittelivät rehtorin roolia: rehtorin tehtävät, ulkopuolelta tulevat odotukset sekä rehtorin käsitykset itsestään ja omasta osaamisestaan. Nämä kolme tekijää muotoutuvat rehtorin tulkinnan ja kokemuksien sekä toimintaympäristön ja tilanteen kautta rehtorin rooliksi. Pedagoginen johtajuus puolestaan ymmärrettiin kokonaisvaltaisena osana koulujen toimintaa, mutta sen kuvattiin toteutuvan vaihtelevasti eri kouluissa. Tutkimuksessa muodostettiin käsitys pedagogisen johtajuuden ymmärryksestä, minkä mukaan pedagogisen johtajuuden keskiössä on oppilas, pedagoginen johtajuus rakentuu kouluorganisaation yhteisille arvoille, ja pedagoginen johtajuus näyttäytyy arjessa johtamisen, osaamisen ja vastuiden jakamisena, jonka rehtori mahdollistaa luomalla rakenteita sekä tukemalla henkilöstöä ja pedagogiikkaa.Objectives. Although leadership practices that focus on collaborating and sharing have gained popularity in the Finnish school organizations, the principal is often seen as the school’s leader with the power and opportunity to manage and develop the school. The aim of this study was to uncover school leaders’ views on school leadership. The study focused on examining school leaders’ views of the role of a school principal and pedagogical leadership. Previous research has shown that the knowledge and status of pedagogical leadership is unclear in school organizations. Methods. The research material of this study was collected as part of the EduLeaders research project of the Leadership in Educational Contexts research group. EduLeaders develops and evaluates basic studies in education and teaching management and develops advanced studies. The research material for this study consisted of four group interviews involving a total of 14 leaders in education and teaching. The study is a qualitative case study that is analysed by a theory-driven content analysis. The subcategories were formed based on the data, while the categories were formed together with the data and theoretical background. Results and conclusions. The study revealed that managers define the role of the principal in a context-dependent manner and through the principal’s perceptions and meanings given to the role. The study found three factors that defined the role of the principal: the principal’s tasks, expectations from outside, and the principal’s perceptions of themselves and their own competence. These three factors together with the principal’s interpretation and experience, the operating environment, and the situation, form the role of the principal. Pedagogical leadership, on the other hand, was understood as a holistic part of school operations, but was described as being implemented in different ways in different schools. The study formed an understanding of pedagogical leadership, according to which pedagogical leadership is centered on the student, pedagogical leadership is built on the common values of the school organization, and pedagogical leadership manifests itself in everyday life as sharing leadership, skills and responsibilities that are supported and enabled by the principal’s work tasks.
Avainsanat: peruskoulu
rehtorin rooli
pedagoginen johtajuus
sisällönanalyysi


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot