Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten subjektiivinen hyvinvointi

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244098
Title: Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten subjektiivinen hyvinvointi
Author: Fernström, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2021
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202111244098
http://hdl.handle.net/10138/336670
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kasvatustieteiden maisteriohjelma
Master's Programme in Education
Magisterprogrammet i pedagogik
Specialisation: Luokanopettaja (kasvatuspsykologia)
Class Teacher (educational psychology)
Klasslärare (pedagogisk psykologi)
Abstract: Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemuksia subjektiivisesta hyvinvoinnista PERMA-hyvinvointiteorian (Seligman, 2011) viitekehyksessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tytöt kokevat alhaisempaa hyvinvoinnin kokemusta kuin pojat, ja että subjektiivinen hyvinvoinnin kokemus heikkenee alemmilta luokilta ylemmille luokille siirryttäessä. Tässä tutkimuksessa luodaan ymmärrystä lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin tilasta ja siihen vaikuttavista osa-alueista. Tutkimus tarjoaa tietoa lasten ja nuorten parissa työskenteleville siitä, mihin hyvinvoinnin osa- alueisiin voidaan kiinnittää huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kolmen pääkaupunkiseutulaisen koulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia (N=175), joiden kokemuksia subjektiivisesta hyvinvoinnista kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Subjektiivisen hyvinvoinnin mittarina tutkimuksessa käytettiin PERMA-teoriaan (Seligman, 2011) pohjautuvaa EPOCH- hyvinvointimittaria (Kern ym., 2016). Aineiston analyysissä hyödynnettiin Mann Whitneyn U- testiä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimukseen osallistuneet voivat keskimäärin hyvin, vaikkakin aikaisemmista tutkimuksista poiketen tytöt voivat keskimäärin paremmin kuin pojat. Myös aiemmasta tutkimustiedosta poiketen luokka-asteet eivät eronneet hyvinvoinnin kokemuksessa. Kuudesluokkalaiset tytöt kokivat sitoutuneisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja yhdeksäsluokkalaiset tytöt puolestaan edellä mainittujen lisäksi myös sinnikkyyttä ja onnellisuutta ikäisiään poikia useammin. Subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksessa ja sen osa-alueissa ilmenevät sukupuolten väliset erot voivat toimia suuntaa antavina, mutta jatkotutkimuksia edellyttävinä tuloksina siitä, mihin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta heidän hyvinvointiansa voidaan edistää.Goals. The purpose of this study was to examine the experiences of subjective wellbeing based on Seligman’s (2011) PERMA-theory among sixth and ninth grade girls and boys. Previous studies have shown that girls experience lower wellbeing than boys and that the subjective wellbeing decreases as the children move on to higher grades. This study creates an understanding of the state of subjective wellbeing among sixth and ninth graders and the factors that affect it. This study provides knowledge to those working with children and youth on which elements of wellbeing should be taken in consideration in order to promote the wellbeing of children and youth. Methods. This study was conducted as a cross-sectional study. Sixth and ninth graders (N = 175) from three schools in the Helsinki metropolitan area participated in the study. Their experiences of subjective wellbeing were mapped using a questionnaire. The EPOCH wellbeing measure (Kern et al., 2016) based on the PERMA-theory was used as a measure of subjective wellbeing in this study. Mann Whitney's U-test was used in the analysis of the data. Results and conclusions. Majority of the participants in this study seemed to be doing well, although unlike in previous studies, girls were experiencing more wellbeing than boys. Also, unlike in previous studies, grade levels did not differ in the experience of wellbeing. Sixth grade girls experienced engagement and connectedness, and ninth grade girls, in addition to the above, also experienced perseverance and happiness more often than boys of the same age. Gender differences in the experience of subjective wellbeing and its elements can serve as indicative results which, however, are still in need of further research in order to be able to better understand the factors affecting youth wellbeing and thus allowing us to effectively promote it.
Subject: hyvinvointi
PERMA
kuudesluokkalaiset
yhdeksäsluokkalaiset


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Fernstrom_Niina_tutkielma_2021.pdf 1.530Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record