Perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisesta niiden edistämiseen : Tutkimus perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä erityisesti kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävänä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7576-2 http://hdl.handle.net/10138/337665
Title: Perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamisesta niiden edistämiseen : Tutkimus perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä erityisesti kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävänä
Author: Kouros, Kristiina
Other contributor: Koivurova, Timo
Ojanen, Tuomas
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Law
Doctoral Programme in Law
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Oikeustieteen tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, juridiska fakulteten
Doktorandprogrammet i juridik
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022-01-21
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7576-2
http://hdl.handle.net/10138/337665
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: From limiting human rights to their promotion. A study of human rights promotion as a task assigned to the Finnish National Human Rights Institution. Human rights are fundamental rights that are enjoyed equally by all people. In addition, the Finnish Constitution guarantees fundamental rights for all. These rights limit the activities of the legislature and public authorities. Moreover, states have an obligation to fulfil human rights, and further to promote them. The promotion of fundamental and human rights is also a specific task of certain authorities. This research clarifies the concept of the promotion of fundamental and human rights by systematizing and analysing the relevant and related international law and national data, and the practices of various international and national legal sources and practices on human rights promotion and related concepts. The methodological approach is one of legal dogmatics, yet it is clearly attached to human rights in practise, and thus exhibiting law in action type of research. The focal point of the study is fundamental and human rights promotion as a task assigned to the Finnish National Human Rights Institution (NHRI) comprising the Parliamentary Ombudsman, the Human Rights Centre and its delegation. In the duties of the Finnish NHRI promoting fundamental and human rights is reflected in the list of various tasks assigned to the institution. However, the duty to promote fundamental and human rights is not exhausted in the list of various means of promotion. Though the interpretation of fundamental and human rights is not a task assigned to NHRIs, the question of the scope of guarantees of these rights, as well as their possible extension is unavoidable when assessing the fulfilment of these rights. In the conclusion of the study, it is noted that the Parliamentary Ombudsman’s possibility to consider contextuality in its decision making regarding individual complaints, is often an alleviating factor in assessing the scope of guarantees of a given right. Nevertheless, attention to increased systematization of fundamental and human rights promotion would be beneficial in the work of the Ombudsman. By comparison, the work of the Human Rights Centre, which concerns the general population and specific interest groups, seems to be partly judicial and partly political in nature. In addition, pressure for political struggles particularly outside the core area of the scope of guarantees of rights may rise from the Human Rights Centre’s delegation including various interest groups or from international human rights actors. The study suggests that adhering to the requirements of good governance in a pronounced manner, is especially important for the Human Rights Centre. Furthermore, openness regarding the choice of thematic focus as well as thoroughness of reasoning adopted in position-taking could be developed. In addition, increased attention could be paid to evaluation of activities at the Centre and strengthening its dialogue with the Parliament.Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille yhdenvertaisesti kuuluvia oikeuksia. Lisäksi Suomen perustuslaissa taataan perusoikeudet kaikille. Perus- ja ihmisoikeudet rajoittavat lainsäätäjän ja julkisen vallan toimintaa, mutta lisäksi julkisen vallan tulee turvata ja edistää niiden toteutumista. Perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen on myös erillinen viranomaistehtävä. Tämä tutkimus pyrkii täsmentämään käsitettä perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä systematisoimalla ja analysoimalla sitä koskevia ja siihen liittyviä kansainvälisoikeudellisia ja kansallisia aineistoja ja käytäntöjä. Lähestymistavaltaan tutkimus on lainopillinen, mutta selkeästi käytäntöön kiinnittyvä ja siten myös oikeutta käytännössä arvioiva. Tutkimuksen keskipisteenä on eduskunnan oikeusasiamiehestä, Ihmisoikeuskeskuksesta ja sen valtuuskunnasta koostuvan Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävä perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution tehtävissä perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ei tyhjene luetteloon keinoista. Vaikka perus- ja ihmisoikeuksien tulkinta ei lähtökohtaisesti ole kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden tehtävä, nousee kysymys näiden oikeuksien suoja-alasta ja sen laajentamisesta väistämättä esille arvioitaessa oikeuksien toteutumista. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että eduskunnan oikeusasiamiehen mahdollisuus huomioida yksilöitä koskevassa ratkaisutoiminnassa kontekstuaalisuus paremmin kuin yleisellä tasolla suosituksia antavalla Ihmisoikeuskeskuksella on oikeuksien suoja-alan arvioinnissa usein helpottava tekijä. Perus- ja ihmisoikeuksien edistämisen systemaattisuuteen voitaisiin jatkossa kiinnittää kuitenkin enemmän huomiota oikeusasiamiehen toiminnassa. Ihmisoikeuskeskuksen yleisessä ja tiettyjä intressiryhmiä koskevassa toiminnassa oikeuksien toteutumisen puutteiden tunnistaminen, poistaminen ja edistäminen näyttäytyy osin oikeudellisena velvoitteena ja osin poliittisena toimintana. Paineita poliittisiin kamppailuihin etenkin perus- ja ihmisoikeuksien ydinalueen ulkopuolella voi tulla myös erilaisia sidosryhmiä sisältävän valtuuskunnan kautta tai kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta. Ihmisoikeuskeskuksen nimenomainen tehtävä on perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen monin eri keinoin. Tehtävien kuvaus jättää keskuksen toimivallan varsin avoimeksi. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että hyvän hallinnon asettamien vaatimusten noudattaminen korostuneesti olisi tärkeää Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa. Keskuksen toiminnan temaattisten painopisteiden valintaan liittyvää avoimuutta ja kannanottojen perustelujen laajuutta voitaisiin kehittää. Jälkimmäinen on erityisen tärkeää nk. avoimissa tai ristiriitaisissa tulkintatilanteissa sekä nousevia ihmisoikeuskysymyksiä koskevissa kannanotoissa. Myös keskuksen toiminnan arviointiin ja parlamentaarisen vuoropuhelun vahvistamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota.
Subject: oikeustiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kouros_kristiina_dissertation_2022.pdf 1.858Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record