Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Piano Musicians Identity Negotiations in the Context of the Academy and Transition to Working Life : A Socio-cultural Approach

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor.author Juuti, Sini fi
dc.date.accessioned 2012-06-01T10:06:06Z
dc.date.available 2012-06-04 fi
dc.date.available 2012-06-01T10:06:06Z
dc.date.issued 2012-06-14 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-7859-0 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/33794
dc.description.abstract The study as a whole examined piano musicians identity negotiations in the context of their music studies and their transition to working life. This research report and the articles accompanying it also introduce a socio-culturally oriented approach to the study of musical identities. Study I explored adult instrumental students identity work while negotiating entry to a prestigious music academy. The specific focus was on how students accounts of their competencies vis-à-vis their peers are implicated in their musical identity work, and how students accounts of their own and others participation in and engagement with the musical practices of the academy resourced their musical identity work. A further concern was how students accounts of life-courses and trajectories were implicated in their musical identity work. Study II focused on how solo piano students identity projects were mediated within the student-teacher relationship. It examined how solo piano students identity projects were mediated within and in relation to their interpretative work on the canon, undertaken along with their teacher, and further, how their identity as a solo piano student was negotiated in relation to other ongoing musical identity projects. Study III focused on career-young professional pianists talk about the transition from study within a music academy to working life. The focus was especially on the ways in which they characterised the nature and significance of this transition, from very traditional practice, and how they (re-)negotiated their professional identities as working musicians and pianists in their contemporary working lives. The participants of the overall study were ten solo piano students who were interviewed once during their studies at the Sibelius Academy. Four of these original participants were followed up for about eight years from the original interviews when entering professional working life. The starting point for the methods used in the study was the socio-cultural framework plus qualitative thematic analysis. Within this study, identity negotiations and the relation between individual and social aspects of identity were researched through the collection of the musicians accounts of their musical histories and experiences situated in the daily practices of their study and work. The analytical method involved the initial identification of key themes, with the detailed analysis then focusing on the particular ways in which the participants talked about the process of becoming musicians. The results showed how identity work is a complex, mediated process. The comparative dynamics amongst peers were seen as a key mediator of the identity work done during studies at the academy. Furthermore, student-teacher interactions emerged as crucial sites for identity negotiations. It seemed that a collegial and collaborative approach to the interpretation of music, and the associated understanding that came with it, fostered professional growth and enhanced artistic confidence. This work also highlighted the conflicts and problematic identity positions that emerge in the creative relationship between the teacher and the student a relationship in which visions and insights are not necessarily shared. The analyses also exemplify how in some circumstances the envisaged reactions of the teacher and the associated risk of troubled identity positions problematised students engagement with popular forms of music-making. Furthermore, it was observed that the creation of novel interpretations of pieces from the canon form a central aspect of one s personal musical identity and is a socially and culturally situated act. The results of this study also highlighted how, especially during the students transition to the music community, they seemed unable to define community-level norms and expectations. Moreover, they talked against some of these. Talking against emerged as strongly agentic identity work. Thereafter, in the context of the transition from music studies to working life, there was clear evidence of the emergence of the informants own stories , own ways and the use of inner resources. Agency was thus clearly observable in the career-young professional musicians construction and re-construction of their own creative practices and paths. These paths were not fixed or dependent on communal expectations; rather, they reflected freedom, widening perspectives and independence, the embracing of multiple influences, and the anchor- ing of individual lives in more holistic ways. One of the key elements in the process of becoming agentic seemed to be the acceptance of multiplicity. en
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pianistien identiteettineuvotteluja musiikin opinnoissa sekä siirtymässä työelämään. Tutkimus esittelee myös sosio-kulttuurisen lähestymistavan muusikon identiteetin tutkimisessa. Osatutkimuksessa I perehdyttiin aikuisten instrumenttiopiskelijoiden identiteettityöhön heidän neuvotellessaan sisäänpääsyään arvostettuun musiikkiakatemiaan. Erityisen huomion kohteena olivat opiskelijoiden kuvaukset heidän omasta osaamisestaan sekä oman osaamisen vertailusta opiskelutovereiden osaamiseen, ja mitä nämä merkitsivät muusikon identiteettityössä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sitä miten opiskelijoiden kuvaukset omasta ja toisten osallistumisesta sekä sitoutumisesta musiikkiakatemian käytäntöihin näyttäytyivät heidän identiteettityössään. Lisäksi käsiteltiin sitä kuinka opiskelijoiden kuvaukset elämänkulusta ja trajektoreista olivat yhteydessä muusikon identiteettityöhön. Osatutkimus II keskittyi tarkastelemaan soolopianistiopiskelijoiden identiteettiprojektien välittymistä opiskelija-opettaja -suhteessa. Tutkimuksen kohteena oli erityisesti se, miten soolopianistiopiskelijat tekivät identiteettityötään luodessaan tulkintoja soitettavista teoksista opetta- jansa johdolla ja miten he neuvottelivat identiteettiään soolopianisteina suhteessa muihin musii- killisiin intresseihinsä ja identiteetteihinsä. Osatutkimuksessa III tutkittiin uransa alkuvaiheessa olevien ammattipianistien kuvauksia heidän siirtymästään opinnoista musiikkikoulutuksesta työelämään. Erityisen tarkastelun kohteena olivat tavat kuvata siirtymän luonnetta ja merkitystä traditionaalisesta käytäntöyhteisöstä työelämään. Lisäksi tarkasteltiin miten he (uudelleen)neuvottelivat ammatillisia identiteettejään työelämässä. Tutkimuksen osallistujajoukko muodostui kymmenestä soolopianistiopiskelijasta, jotka haastateltiin kerran heidän opintojensa aikana Sibelius-Akatemiassa. Neljää heistä seurattiin uusin haastatteluin heidän työelämään siirtymän aikoihin noin kahdeksan vuotta ensimmäisten haastattelujen jälkeen. Lähtökohtana tutkimuksen menetelmille olivat sosio-kulttuurinen viitekehys ja laadullinen teema-analyysi. Identiteettineuvotteluita sekä identiteetin yksilöllisen ja sosiaalisen aspektin suhdetta tutkittiin keräämällä muusikoiden kuvauksia heidän musiikillisesta historiastaan sekä heidän arkisiin käytäntöihin liittyvistä kokemuksistaan opintojen ajalta ja työelämästä. Lähestymistapa sisälsi keskeisten teemojen tunnistamisen ja analyysin, jossa keskityttiin tapoihin kuvata muusikoksi tulemisen prosessia. Tulokset osoittivat kuinka identiteettityö on monitahoinen ja sosio-kulttuurisesti välittynyt prosessi. Vertailu opiskelutovereihin ja siihen liittyvä dynamiikka näyttäytyivät keskeisenä välittävänä tekijänä identiteettityössä opintojen aikana. Lisäksi oppilas-opettaja vuorovaikutussuhde ilmeni ratkaisevaksi paikaksi identiteettineuvotteluille. Kollegiaalinen ja yhteistoiminnallinen lähestymistapa musiikillisten tulkintojen luomiseen, ja siitä seurannut musiikillinen yhteisymmärrys, näyttivät edistävän ammatillista kasvua ja lisäävän luottamusta itseen taiteilijana. Tutkimus nosti esiin myös konfliktit ja ongelmalliset identiteettipositiot, jotka ilmenivät opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa, kun visioita ja näkemyksiä ei välttämättä jaettu. Analyyseissä havainnollistui myös se, miten joissain olosuhteissa opettajan reaktiot ja niihin liittynyt ongelmallistuneiden identiteettipositioiden riski hankaloitti opiskelijoiden ryhtymistä ja sitoutumista rytmimusiikin tekemiseen. Lisäksi näytti siltä, että uudenlaisten tulkintojen luominen klassisen musiikin teoksista muodostaa perustan muusikon identiteetille, ja että tämä on sosiaaliseen ja kulttuuriseen kontekstiin sijoittuva tapahtuma. Tutkimuksen tuloksissa korostui myös miten opiskelijat eivät kyenneet opintoihinsa siirtymisen vaiheessa itse määrittelemään tai vaikuttamaan yhteisötasoisiin normeihin ja odotuksiin. Enemmänkin he puhuivat vastaan osaa näistä. Vastaan puhuminen näyttäytyi voimakkaana identiteettitoimijuutena. Kuitenkin siirtymävaiheessa opinnoista työelämään oman tarinan ja tien sekä omien sisäisten resurssien löytäminen oli selkeää. Toimijuus näkyi voimakkaana työuransa alussa olevien muusikoiden rakentaessa ja uudelleen rakentaessa omia luovia käytäntöjään ja polkujaan ei riippuvaisia yhteisöllisistä odotuksista, mutta heijastaen vapautta, laajentuneita näkökulmia, moninaisia vaikutteita ja ankkuroituen kokonaisvaltaisemmin omaan elämään. Yksi keskeisistä elementeistä toimijuuden saavuttamisessa näytti olleen moninaisuuden hyväksyminen. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-7858-3 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1799-2508 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kasvatuspsykologia fi
dc.title Piano Musicians Identity Negotiations in the Context of the Academy and Transition to Working Life : A Socio-cultural Approach en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Littleton, Karen fi
dc.ths Hintsanen, Mirka fi
dc.opn Tynjälä, Päivi fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
pianomus.pdf 785.0Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account