A hierarchy of mildly context sensitive dependency grammar
Permalink
Citation
Yli-Jyrä , A M 2004 , A hierarchy of mildly context sensitive dependency grammar . in P Monachesi (ed.) , Proceedings of Formal Grammar 2004 . FG Conferences , pp. 151-165 (preproceedings pages) , FG is a series of conferences on Formal Grammar , France , 07/08/2004 . < http://cslipublications.stanford.edu/FG/index.shtml >
| Title: | A hierarchy of mildly context sensitive dependency grammar |
| Author: | Yli-Jyrä, Anssi Mikael |
| Other contributor: | Monachesi, Paola |
| Contributor organization: | Department of Modern Languages 2010-2017 Anssi Mikael Yli-Jyrä / Principal Investigator Krister Linden / Research Group |
| Date: | 2004 |
| Language: | eng |
| Number of pages: | 15 |
| Belongs to series: | Proceedings of Formal Grammar 2004 |
| Belongs to series: | FG Conferences |
| ISSN: | 1935-1569 |
| URI: | http://hdl.handle.net/10138/33877 |
| Abstract: | The paper presents Colored Multiplanar Link Grammars (CMLG). These grammars are reducible to extended right-linear S-grammars (Wartena 2001) where the storage type S is a concatenation of c pushdowns. The number of colors available in these grammars induces a hierarchy of Classes of CMLGs. By fixing also another parameter in CMLGs, namely the bound t for non-projectivity depth, we get c-Colored t-Non-projective Dependency Grammars (CNDG) that generate acyclic dependency graphs. Thus, CNDGs form a two-dimensional hier- archy of dependency grammars. A part of this hierarchy is mildly context-sensitive and non-projective. The paper presents Colored Multiplanar Link Grammars (CMLG). These grammars are reducible to extended right-linear S-grammars (Wartena 2001) where the storage type S is a concatenation of c pushdowns. The number of colors available in these grammars induces a hierarchy of Classes of CMLGs. By fixing also another parameter in CMLGs, namely the bound t for non-projectivity depth, we get c-Colored t-Non-projective Dependency Grammars (CNDG) that generate acyclic dependency graphs. Thus, CNDGs form a two-dimensional hier- archy of dependency grammars. A part of this hierarchy is mildly context-sensitive and non-projective. |
| Subject: |
113 Computer and information sciences
kontekstisensitiiviset kieliopit pinoautomaatit kieliopit multiplanarity Link Grammar storage grammars pinot non-projectivty depth hierarchy of dependency grammars mildly context-sensitive grammars 111 Mathematics algebrallinen kielitiede graph embeddings algebraic linguistics 612 Languages and Literature dependessisyntaksi multiplanaarisuus projektiivisuus dependency grammar |
| Peer reviewed: | Yes |
| Usage restriction: | openAccess |
| Self-archived version: | acceptedVersion |
Files in this item
Total number of downloads: Loading...
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| a_hierarchy_with_errata.pdf | 297.3Kb |
View/ |
This item appears in the following Collection(s)
-
Articles from TUHAT CRIS [46515]
Related items
Showing items related by title, author, creator and subject.
-
(2016)In this paper, we argue that the suggested mirror-equivalence of "left-" and "right-" adjoined or-positioned constituents in syntax is misleading from the point of view of Interactional Linguistics and needs to be replaced by a positionally sensitive grammatical analysis, in which pre- and post-positioning is seen in the context of the sequential unfolding of conversation in time. We show this on the basis of various examples from conversational German and Swedish. Our main empirical focus is on pre- and post positioned verba sentiendi expressions of the type ich denke ... or jag tror ... (cf. English I think). A quantitative analysis shows that these expressions have an uneven distribution in pre- and post-position, as well as in different discourse genres. In a sequential analysis, we can see a positionally dependent differentiation with respect to syntactic integration and interactional meaning, especially with reference to the dynamics of stance taking and turn taking: post-position is more attuned to deal with local contingencies of turn-taking and next-speaker uptake, whereas pre-position establishes a contextualizing frame for the upcoming action. (C) 2016 Elsevier Ltd. All rights reserved.
-
(Helsingfors universitet, 2013)Tavoite: CLIL, sisältöpainotteinen kieltenopetus, on yleistynyt Suomessa 1980-luvulta lähtien. Sillä viitataan opetusmuotoon, jossa sisältöjä opiskellaan vieraalla kielellä. Vieras kieli on sekä oppimisen kohde että väline. CLIL voidaan toteuttaa joko pelkkänä sisällönopetuksena tai siten, että oppilaat osallistuvat myös formaaliin kielenopetukseen. Oppimistulokset ovat olleet rohkaisevia niin kielen- kuin sisällönoppimisen osalta. Vieraan kielen rakenteiden ja kieliopin hallinnan on kuitenkin todettu olevan CLIL-oppilailla heikompaa kuin perinteisesti kieltä opiskelleilla oppilailla. Aiemmista tutkimuksista monet on tehty ympäristöissä, joissa CLIL-oppilaat eivät osallistu lainkaan formaaliin kohdekielen opetukseen. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, onko oppilasryhmien kieliopin hallinnassa eroja sellaisessa ympäristössä, jossa CLIL-oppilaat ovat osallistuneet alusta lähtien myös formaaliin kielenopetukseen, sillä tutkimusten mukaan tämä tukee kielen rakenteiden omaksumista. Tutkimuksen tarkoitus on analysoida, kuvailla ja tulkita mitä eroja on CLIL-oppilaiden ja perinteisesti kieltä opiskelleiden oppilaiden englannin kieliopin hallinnassa. Tutkimuskohteena ovat sekä implisiittinen kielitaito että tuottamistaidot kirjoitetussa kielessä. Tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena on lisätä tietoa vieraan kielen oppimisen luonteesta ja haasteista CLIL-kontekstissa sekä CLIL-opetuksen kehitystarpeista. Tutkimusmenetelmät: Tutkimuksen vastaajina oli yhteensä 30 alakoulun oppilasta, joista 14 kävi kaksikielistä (CLIL) viidettä luokkaa ja 16 suomenkielistä kuudetta luokkaa. Kyseessä oli tapaustutkimus. Aineisto kerättiin keväällä 2013 kahdeksansivuisen kielikokeen avulla. Kielikokeen neljä osiota mittasivat implisiittistä kielitaitoa, rakenteiden hallintaa sekä kirjallisia tuottamistaitoja. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelman avulla. Lisäksi oppilaiden tuottamat virheet käännöstehtävässä ja luovissa kirjoitelmissa analysoitiin kuvailevan virheanalyysin menetelmällä. Tulokset: Tulokset osoittivat, että CLIL-oppilaiden implisiittinen kielitaito ja kirjalliset tuottamistaidot englannin kielessä olivat kokonaisuudessaan paremmat kuin suomenkielisen luokan oppilailla. CLIL-oppilailla oli parempi implisiittinen kieliopin hallinta ja englannin rakenteiden tuntemus, ja he tuottivat virheettömämpää ja idiomaattisempaa tekstiä niin käännöstehtävässä kuin luovassa kirjoitelmassa. Virheanalyysi osoitti, että suomenkielisen luokan oppilailla oli taipumus käyttää CLIL-oppilaita yleisemmin puutteellisia (omissions) tai virheellisiä rakenteita (false concepts hypothesized), virheellisiä yleistyksiä (overgeneralizations) ja suomen kielen sanajärjestystä (transfer from L1). Molemmat ryhmät tekivät yleisesti prosessointiongelmista (processing problems) johtuvia virheitä, mutta CLIL-oppilailla nämä juontuivat selvemmin sanojen ääntämisasusta, minkä voi tulkita osoitukseksi suuremmasta suullisesta altistuksesta kohdekielelle. Aineisto osoitti myöskin, että CLIL-oppilaat olivat englannin taitotasoltaan suomenkielisten luokkien oppilaita homogeenisempi ryhmä. Tämä voi johtua paitsi toimivasta CLIL-opetuksesta, suuremmasta päivittäisestä altistuksesta kohdekielelle, kuin myös soveltuvuuskokeesta, jonka perusteella CLIL-oppilaat valikoidaan kaksikielisille luokille. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että kohdekielen oppimistulokset ovat lupaavia sellaisessa CLIL-opetuksessa, jossa yhdistetään sisällönopetusta ja formaalia kohdekielen opetusta.
-
(Helsingfors universitet, 2011)This study addresses the challenge of analyzing interruption in spoken interaction. It begins with my observation of eight hours of academic group work among speakers of English as a lingua franca (ELF) in a university course. Unlike the common findings of ELF research which underscore the cooperative orientation of ELF users, this particular group gave strong impressions of interruption and uncooperativeness as they prepared a scientific group presentation. In the effort to investigate these impressions, I found that no satisfactory method exists for systematically identifying and analyzing interruptions. A useful tool was found in Linear Unit Grammar or LUG (Sinclair & Mauranen 2006), which analyzes spoken interaction prospectively as linear text. In the course of transcribing one of the early group work meetings, I developed a model of LUG-based criteria for identifying individual instances of interruption. With this system in place, I was then able to evaluate the aggregate occurrences of interruption in the group work and identify co-occurring interactive features which further influenced the perception of uncooperativeness. Finally, these aggregate statistics directed a return to the data and a contextually sensitive, qualitative analysis. This research cycle illuminates the interactive features which contributed to my own impressions of uncooperativeness, as well as the group members orientations to their own interruptive practice.
