Energiapuuhakkuut nuoren metsän hoitokohteissa : Vaikutukset puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211918
Title: Energiapuuhakkuut nuoren metsän hoitokohteissa : Vaikutukset puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen
Author: Lallukka, Hermanni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2012
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507211918
http://hdl.handle.net/10138/33978
Thesis level: master's thesis
Discipline: Skogsresursvetenskap och -teknologi
Forest Resource Science and Technology
Metsävaratiede ja -teknologia
Abstract: Energiapuun korjuuta pyritään voimakkaasti lisäämään osana uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämistä. Energiapuuharvennuksen käyttö tulee lisääntymään ja sen käyttökohteet mahdollisesti monipuolistumaan, jolloin toimenpiteen vaikutukset metsikön puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen olisi tärkeää tuntea. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nuoren metsän hoitokohteissa tehdyn koneellisen energiapuuharvennuksen vaikutuksia puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen, kun päätöksentekohetkeksi valitaan energiapuuharvennuksen ajankohta. Tutkimukseen valittiin 30 energiapuuharvennettua nuoren metsän hoitokohdetta, joista mitattiin puustotiedot metsiköiden kehityksen ennustamista varten. Tutkimusaineisto rajattiin kivennäismaan kuusikoihin ja männiköihin. Metsiköt sijaitsivat Häme-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Keski-Suomen metsäkeskusten alueilla. Metsiköiden jatkokehityksen ennustamiseen käytettiin Metsäntutkimuslaitoksen kehittämää MOTTI-ohjelmistoa. Metsiköille ennustettiin Motilla hakkuukohtaiset kertymät koko kiertoajalla kolmella erilaisella kasvatusvaihtoehdolla tarkastellen tiheän nuoren metsän energiapuuharvennusta, tiheän nuoren metsän ainespuuntuotantoketjua ja hyvän metsänhoidon suositusten mukaista kasvatusta. Ennustettujen hakkuukertymien perusteella metsiköille laskettiin kasvatuskohtaiset vuosituotokset ja nettotulojen nykyarvot. Korjuujäljen seurannaisvaikutuksia kasvatusten väliselle paremmuudelle tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Hyvän metsänhoidon suositusten mukainen kasvatus johtaa odotetusti pääsääntöisesti parhaaseen tulokseen. Vaaditaan merkittävää energiapuunhinnan nousua, että ylitiheänä kasvatettu energiapuuharvennettu metsikkö olisi männiköissä kilpailukykyinen kasvatusmalli. Kuusikoissa energiapuuharvennettu ylitiheä metsikkö näyttää kuitenkin olevan taloudelliselta tulokseltaan kilpailukykyinen jo varsin alhaisella energiapuunhinnalla. Tämä johtuu pääosin metsikön nuoruusvaiheen lehtipuutuotoksesta, mikä saadaan parhaiten hyödynnettyä kokopuukorjuuna suoritettavalla energiapuuharvennuksella. Nuorissa metsissä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai viivästynyt, energiapuuharvennus on hyvä vaihtoehto. Energiapuuharvennus johtaa pääosin parempaan tuotokseen kuin pelkästään ainespuuhakkuu. Ainespuuensiharvennettu metsikkö on kuitenkin pääosin taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, mutta erot kasvatusten välillä ovat niin pienet, että mahdollinen energiapuun hinnan nousu kääntäisi nopeasti tilanteen energiapuuharvennetun vaihtoehdon eduksi. Kasvupaikkojen välillä ei ole merkittäviä eroja tarkasteltaessa kasvatusten välistä paremmuutta. Korjuujälki on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion korjuujäljen tarkastusten perusteella energiapuuharvennuksilla heikompaa kuin ainespuuensiharvennuksilla. Tästä aiheutuvat kasvu- ja laatutappiot ovat kirjallisuuskatsauksen perusteella siinä määrin vähäiset, että heikommalla korjuujäljellä ei ole merkittävää vaikutusta tämän tutkimuksen tuloksiin ja kannattavuusvertailuun.Energywood harvesting is increasing strongly due to promotion of renewable energy sources. As a part of the development the use of energywood thinning will increase and become more diverse. Therefore it is important to know the effects of the operation on merchantable yield and on profitability of silviculture. The objective of the study is to detect those effects of mechanised energywood thinning in young stands. For economical calculations the moment for decision making is set to the moment of the thinning. 30 young stands were chosen for the study. For forecasting stand development stand parameters were measured from each stand. The study was limited to mineral soil and to stands where dominat species was pine (Pinus sylvestris) or spruce (Picea abies). The stands were situated in Finland in the regions of Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo and Keski-Suomi. Stand development was forecasted using MOTTI software developed by Finnish Forest Resource Institute. Future harvesting yields were forecasted separately for each stand and for three different management alternatives. The three alternatives were energywood harvesting in a dense young stand, indutrialwood thinning in a dense young stand, and a management chain according to the finnish silvicultural recommendations. With the predicted harvesting yields, annual yields and net present values were calculated. The effects of harvesting damages were examined by a literature overview. Managing stands according to silvicultural recommendations gave excpectedly the best result. A considerable increase in energywood price would be needed for the alternative of energywood harvesting to be competitive in pine stands. In spruce stands it is an economically viable alternative with relatively low energywood price. This is mainly due to high yields of deciduous trees in dense spruce stands. Energywood harvesting is a good alternative for managing dense young stands that have been left without or with insufficient precommercial thinning. In these cases energywood harvesting generally leads to better yields than an industrialwood thinning. However, with the energywood prices used in this study, industrialwood thinning leads to higher earnings. Differences between the alternatives are low and an increase in energywood price would quickly turn the situation in favor of energywood thinning. Forest type does not have a significant effect on the differences between the management alternatives. According to the inspections of Forestry Development Centre Tapio, there are more harvesting damages in stands managed by energywood thinning than by industrialwood thinning. Losses in growth and wood quality due to harvesting damages are however minor according to literature overview, and therefore have no significant effect on the results of this study.
Subject: energywood
energywood thinning
management of young stands
MOTTI
profitability of silviculture
energiapuu
energiapuuharvennus
nuoren metsän hoito
MOTTI
metsänkasvatuksen kannattavuus


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu Hermanni lallukka.pdf 569.1Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record