Ilmatieteen laitoksen omat julkaisut - FMI publications

 

Recent Submissions

  • Savunen, Tarja; Kivi, Rigel; Poikonen, Antti; Kangas, Markku; Säntti, Kristiina; Hyvönen, Reijo; Mammarella, Ivan; Gregow, Erik; Tammelin, Bengt (Ilmatieteen laitos, 2015)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:9
  • Mäkelä, Antti; Laurila, Terhi (Ilmatieteen laitos, 2015)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2015:1
  • Sukuvaara, Timo (Ilmatieteen laitos, 2015)
    Finnish Meteorological Institute Contributions no. 113
  • Venäläinen, Ari; Saku, Seppo; Kilpeläinen, Tiina; Jylhä, Kirsti; Tuomenvirta, Heikki; Vajda, Andrea; Räisänen, Jouni; Ruosteenoja, Kimmo (2015)
    Raportteja - Rapporter - Reports
  • Harjanne, Atte; Ervasti, Tiina (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports
  • SNORTEX 
    Manninen, Terhikki; Roujean, Jean-Louis (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:7
  • Lindfors, Anders; Riihelä, Aku; Aarva, Antti; Latikka, Jenni; Kotro, Janne (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:5
  • Pirinen, Pentti; Simola, Henriikka; Nevala, Sari; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:3
  • Paatero, Jussi; Salminen-Paatero, Susanna; Ryyppö, Timo; Bartnicki, Jerzy; Klein, Heiko; Leppänen, Ari-Pekka (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja -Rapporter -Reports 2014:8
  • Kahma, Kimmo; Pellikka, Hilkka; Leinonen, Katri; Leijala, Ulpu; Johansson, Milla (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja -Rapporter -Reports 2014:6
  • Pajunpää, Kari; Häkkinen, Lasse (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:4
  • Hohenthal, Johanna; Venäläinen, Ari; Ylhäisi, Jussi S.; Jylhä, Kirsti; Käyhkö, Jukka (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:1
    Abstract In spite of the relatively humid climate of Northern Europe, prolonged meteorological dry spells do occasionally cause problems for the water supply in different sectors of society. During recent decades, total annual precipitation has increased in the region, especially during winter. A linear change in total precipitation does not necessarily indicate a change in the occurrence of meteorological drought across different time scales. In this study, temporal changes of meteorological summer (May-August) dry spells (MDS) and dry days (MDD) are analysed using measured precipitation observations from 12 weather stations located around Northern Europe. The statistics studied are the number of MDDs (<1.0 and <0.1 mm) per selected periods, plus the lengths of the longest MDSs during which the total accumulated precipitation remains under certain thresholds, namely 10 and 100 mm. The results suggest that, in general, the lengths of the longest MDSs and the numbers of MDDs do not differ remarkably between the stations, median value being 26/80 days (<10/<100 mm rain) and 87/70 days (<1.0/<0.1 mm/day), respectively. A distinct exception is Bergen, in Norway, where the lengths of the longest MDSs are shorter (19 and 41 days, on average) and the numbers of MDDs lower (ca. 64 and 50 days) than at the other stations. During the period of homogeneous instrumental precipitation observations, the occurrence of summer MDSs and MDD have remained the same at most of the stations. Only a few statistically significant increasing temporal trends appear in the time series of MDDs in the southern parts of the region. In the north, one statistically significant decreasing trend has been detected. Tiivistelmä Pohjois-Euroopan ilmastolle tyypillisestä kosteudesta huolimatta, meteorologiset kuivuusjaksot voivat toisinaan pitkittyä ja aiheuttaa ongelmia eri toimialojen vedensaannille. Viimeisten vuosikymmenten aikana Pohjois-Euroopan kokonaissademäärä on kasvanut jonkin verran, erityisesti talvikuukausina. Sadannan muutos ei välttämättä vaikuta suoraviivaisesti meteorologisen kuivuuden esiintymiseen eri aikamittakaavoissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kesäkauden (touko-elokuu) meteorologisten kuivuusjaksojen (MDS) pituuksissa ja kuivien päivien (MDD) lukumäärissä tapahtuneita ajallisia muutoksia. Analyysit perustuvat 12 pohjoiseurooppalaisen sääaseman sademittauksiin. Tarkastellut muuttujat ovat kuivien päivien (<1.0 ja <0.1 mm) lukumäärät sekä sellaisten kuivuusjaksojen pituudet, joiden aikana kokonaissadanta ei ylitä 10 ja 100 millimetriä. Tulosten perusteella keskimääräiset pisimpien kuivuusjaksojen pituudet ja kuivien päivien lukumäärät eivät näytä eroavan suuresti eri asemien välillä. Mediaaniarvot ovat 26/80 päivää (<10/<100 mm) ja 87/70 päivää (<1.0/0.1 mm/päivä). Merkittävin poikkeus on Norjan Bergen, missä pisimmät kuivuusjaksot ovat lyhempiä (19 ja 41 päivää keskimäärin) ja kuivien päivien lukumäärät vähäisempiä (noin 64 ja 50 päivää) kuin muilla asemilla. Ajanjaksona, jolloin homogeenisia instrumentaalisia sademittauksia on tehty, kesän pisimpien kuivuusjaksojen pituudet ja kuivien päivien lukumäärät eivät näytä muuttuneen useimmilla asemilla. Kuivien päivien lukumäärä on kasvanut tilastollisesti merkitsevästi vain muutamilla Pohjois-Euroopan eteläosien sääasemilla. Alueen pohjoisosassa puolestaan havaitaan yksi tilastollisesti merkitsevä laskeva trendi.
  • Pajunpää, Kari; Häkkinen, Lasse (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2014:2
    The magnetic yearbook of the magnetic recordings at the Nurmij¨arvi observatory contains tables, figures of hourly, monthly, and yearly means of the magnetic field components X, Y and Z as well as magnetic activity indices (K, Ak) in 2012. Magnetic isolines describing the distribution of geomagnetic field components in Finland 2013.0 are shown by a series of maps.
  • Mäkelä, Antti (Ilmatieteen laitos, 2014)
    Raportteja - Rapporter - Reports No 2013:5
    Tiivistelmä Ilmatieteen laitos on koonnut ja julkaissut salamanlaskijoiden havainnot vuosilta 1960-1997. Vuodesta 1998 lähtien kaikki järjestelmälliset maasalamahavainnot perustuvat salamanpaikantimeen, jonka nykyinen malli aloitti toimintansa elokuussa 1997. Se käsitti 2013 kahdeksan anturia, pohjoisin Lokassa. Vuodesta 2002 mukana ovat olleet lisäksi Norjan ja Ruotsin anturit, joiden ansiosta koko Lappi on katettu ja suorituskyky on parantunut myös muualla Suomessa, sekä yksi anturi Virossa. Laitteisto paikantaa maasalamoista erikseen jokaisen osaiskun ja ryhmittelee ne kokonaisiksi salamoiksi. Paikannettu salama voi sisältää 1-15 iskua; keskiarvo Suomessa on vajaa kaksi iskua/salama. Tilastoinnin pohjana käytetään salama- eikä iskumääriä, koska salama on ilmastollisesti edustavampi suure. Kesän 2013 aikana paikannettiin Suomen alueella noin 118 500 maasalamaa, mikä on 86 % keskiarvosta. Kuukausista ainoastaan kesäkuu ylsi yli keskiarvon.
  • Honkola, Maija-Liisa; Kukkurainen, Nina; Saukkonen, Lea; Petäjä, Anu; Karasjärvi, Janna; Riihisaari, Tarja; Tervo, Roope; Visa, Mikko; Hyrkkänen, Juhana; Ruuhela, Reija (Ilmatieteen laitos, 2013)
    Raportteja - rapporter - reports 2013:6
    Tiivistelmä Ilmatieteen laitoksen Avoin data –projektin tavoitteena oli vapauttaa Ilmatieteen laitoksen tietoaineistoja julkiseen, vapaaseen käyttöön. Projektin taustalla vaikuttivat mm. vuonna 2007 hyväksytty Inspire-direktiivi, joka velvoittaa viranomaiset kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot ja tarjoamaan ne yhteiskäyttöön tietoverkon kautta, sekä valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä. Ilmatieteen laitoksen avaamat tietoaineistot ovat laitoksen tuottamia jatkuvaluonteisia havainto- ja malliennusteaineistoja. Avattavien tietoaineistojen määrittelyjen taustalla olivat INSPIRE-direktiivin periaatteet, mutta käytännön toteutus on huomattavasti velvoitteita laajempi. Projektissa rakennettiin uusi verkkopalvelu, josta aineistoja voi ladata vapaasti itsepalveluna. Avoin data –projekti alkoi Ilmatieteen laitoksella jo vuonna 2007 Inspire-direktiivin tultua voimaan. Avoimen datan verkkopalvelu avattiin 15.5.2013. Abstract The purpose of the Open Data project of the Finnish Meteorological Institute (FMI) was to make some of the institute’s data freely available for public use. The project came about as a result of the INSPIRE directive adopted in 2007, which requires public authorities to describe spatial data covered by the directive and to offer them for shared use via information networks. Another factor was the government resolution on the improved availability of digital public sector information and on the promotion of its reuse. The data sets that have been made available by the Finnish Meteorological Institute are continuous observational and model forecast data produced by the institute. The data sets were specified on the basis of the INSPIRE directive, but in practice, the implementation goes far beyond the regulatory requirements. A new online service was built as part of the project to allow users to freely download data as a self-service. The Open Data project was started at the institute back in 2007 upon the adoption of the INSPIRE directive. The Open Data online service was launched on 15 May 2013.