Beyond Basics : An integrative approach to learning in Finnish comprehensive school

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7853-4
Titel: Beyond Basics : An integrative approach to learning in Finnish comprehensive school
Författare: Haapaniemi, Janni
Upphovmannens organisation: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Doctoral Programme in School, Education, Society and Culture
Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta
Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma
Helsingfors universitet, pedagogiska fakulteten
Doktorandprogrammet i skola, fostran, samhälle och kultur
Utgivare: Helsingin yliopisto
Datum: 2022-03-04
Språk: eng
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7853-4
http://hdl.handle.net/10138/340084
Nivå: Artikelavhandling
Abstrakt: The main purpose of this doctoral thesis is to explore the characteristics of the integrative approach to learning. The study builds on the sociocultural approach to learning, emphasising pupils’ interactions, collaboration and agency in school. Tools are viewed as important mediators for learning. The empirical part of the thesis is based on two data collections. The first set of data were collected in three Finnish comprehensive schools in Spring 2017 through observations of eight different home economics lesson structures for grades 7–9 (pupils aged 13–16) in which an integrative approach to learning was used as a standpoint for planning the learning activities. Additionally, data were collected with five teacher interviews. The second data collection included observations from two home economics lessons with the same planned lesson structure, together with using the diamond ranking method with 8th grade pupils (aged 14–15) from one Finnish upper comprehensive school in Autumn 2019. Here, teacher interviews were conducted to strengthen interpretation of the observations and increase the credibility of the data. The thesis represents a compilation of three original publications. The study presented in Article I characterises the tools and pedagogical arrangements used in teaching with an integrative approach to learning. The study highlighted in Article II explores the teacher perspective on the integrative approach to learning from a curriculum development and teacher autonomy point of view. Finally, Article III describes a study that gives voice to pupils on the integrative approach to learning by examining which practices pupils considered important for working on collaborative and integrative learning tasks. The study utilises triangulation and combines multiple methods of data collection to access a nuanced view of the classroom reality in home economics related to the integrative approach to learning. The results emphasise the role of the teacher. Participating teachers did not feel taking an integrative approach to learning diminished their teacher autonomy but, instead, provided opportunities to develop their professionalism. Teachers assume the role of enabler in the integrative approach to learning for pupils, but only when the teacher communicates the integrative objectives to the pupils and carefully chooses the tools that enhance the integrative approach and the pupils are acquainted with those tools. Also, pupils considered the teacher’s role in making supportive pedagogical choices important when working with a learning task utilising an integrative approach to learning. As a main conclusion, I argue that collaboration is of utmost importance for effectively implementing an integrative approach to learning: through collaboration between teachers, the integrative approach can be used as a tool to develop the school’s collaborative culture. Moreover, collaboration between pupils in integrative learning tasks is important, as pupils considered collaborative ways of working being enhanced by interthinking. Additionally, when the teacher’s instruction through the integrative approach to learning reaches the pupil level and pupils comprehend its meaning can they learn to become integrative thinkers. The results suggested that this work is only beginning in Finnish home economics classrooms. This thesis does not cover all characteristics of the integrative approach to learning and leaves several perspectives for further study. The case study approach offers possibilities for using this study as a steppingstone for developing a school’s collaborative culture, teacher autonomy and lesson implementation towards an integrative approach to learning in home economics but also in other school subjects. Keywords: integrative approach to learning, sociocultural approach, tools, collaboration, diamond ranking method  Viime vuosina perusopetuksessa on painotettu tulevaisuuden osaamisen taitoja. Tällaiseksi taidoksi nähdään esimerkiksi suurien kokonaisuuksien hahmottaminen ja niihin liittyvien asioiden vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen. Peruskoulussa tähän pyritään oppimisen eheyttämisellä eli kehittämällä opetusta, jossa eri oppiaineiden tietojen ja taitojen yhdistämistä harjoitellaan. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa velvoitetaan koulut tarjoamaan oppilaille vähintään yksi eheyttävä monialainen oppimiskokonaisuus vuosittain. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksessa tapahtuvan eheyttävän oppimisen piirteitä kotitalous-oppiaineessa. Tutkimus kytkeytyy sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen ja painottaa oppilaiden vuorovaikutusta, yhteistyötä ja osallisuutta koulussa. Erilaiset oppimista tukevat välineet nähdään tärkeinä oppimisen välittäjinä. Tutkimuksen empiirisessä osassa toteutettiin kaksi aineistonkeruuta. Ensimmäinen aineisto kerättiin keväällä 2017 kolmesta suomalaisesta peruskoulusta. Oppimisen eheyttämiseen tähtääviä kotitaloustunteja havainnoitiin yhteensä kahdeksan vuosiluokilla 7–9. Lisäksi viittä oppituntien suunnitteluun tai toteutukseen osallistunutta opettajaa haastateltiin. Toinen aineisto koostui kahden samansisältöisen kahdeksannen luokan (oppilaiden ikä 14–15) kotitalousoppitunnin seuraamisesta syksyllä 2019. Näillä eheyttämiseen tähtäävillä oppitunneilla oppilaat arvioivat ja arvottivat kirjallisuuteen perustuvia ja itse kehittelemiään tehtävän tekemiseen edistävästi vaikuttaneita tekijöitä (diamond ranking method). Myös toisessa aineistonkeruussa opettajaa haastateltiin, mutta tätä aineistoa käytettiin pääasiassa datan luotettavuuden varmentamiseksi. Tämä tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Osatutkimuksessa I havainnoitiin eheyttävän oppimisen välineitä ja pedagogisia tapoja, joita eheyttävän oppimisen edistämiseksi käytettiin. Osatutkimuksessa II tutkittiin opettajien näkemyksiä eheyttävään oppimiseen opetussuunnitelmatutkimuksen ja opettajan autonomian näkökulmista. Osatutkimuksessa III huomio kohdistettiin oppilaiden näkökulmaan, tutkimalla millaisia opetukseen liittyviä toimintatapoja he pitivät tärkeinä yhteistyötä ja eheyttämistä vaativan tehtävän suorittamisessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin erilaisia aineistonkeruumenetelmiä, jotta eheyttävän oppimisen näkökulmia voitiin tarkastella monipuolisesti. Tutkimuksen tuloksissa opettajan rooli korostui. Tutkimukseen osallistuneet opettajat eivät kokeneet eheyttävän oppimisen olevan uhka heidän opettajan autonomialleen, vaan kokivat hyötyvänsä sen tarjoamista mahdollisuuksista kehittää omaa opettajuuttaan. Opettajalla on keskeinen tehtävä eheyttävän oppimisen mahdollistajana ja ensisijaisen tärkeää on, että eheyttävän oppimisen tavoitteet sanoitetaan oppilaille ja valitaan oppimiseen välineitä, jotka edistävät oppimisen eheyttämistä. Välineiden tulee olla oppilaille riittävän tuttuja, jotta niitä voidaan hyödyntää oppimisen edistämisessä. Myös oppilaat korostivat opettajan tekemien valintojen vaikutusta onnistuneen eheyttävän oppimisen tukemisessa. Tulokset osoittivat, että yhteistyö on keskeinen edellytys eheyttävän oppimisen onnistumiselle. Opettajien välinen yhteistyö luo mahdollisuuden koko koulun toimintakulttuurin kehittämiselle. Oppilaiden mielestä eheyttävän tehtävän tekemistä kotitaloustunnilla edistivät erityisesti yhdessä ajattelun taidot (interthinking). Keskeistä eheyttävässä oppimisessa on, että oppilas opettajan ohjauksen myötä ymmärtää eheyttävän oppimisen tavoitteen ja merkityksen. Tulokset osoittavat, että tämä työ on kotitalousopetuksessa vasta alussa. Tämä tutkimus ei kata kaikkia eheyttävän oppimisen tarkastelumahdollisuuksia ja aineisto tarjoaakin useita jatkotutkimusaiheita. Tapaustutkimuksena toteutettu tutkimus tarjoaa kuitenkin useasta perspektiivistä tarkasteltuja näkökulmia suomalaista perusopetusta koskettavaan eheyttävän oppimisen teemaan, joita voi hyödyntää niin kotitaloudessa kuin muissakin oppiaineissa. Tuloksia voi hyödyntää useilla eri tasoilla: koulun toimintakulttuurin kehittämisessä, opettajan autonomia −käsitteen tarkastelussa ja oppituntien kehittelyssä kohti eheyttävää oppimista. Avainsanat: eheyttävä oppiminen, sosiokulttuurinen oppimiskäsitys, välineet, yhteistyö, diamond ranking method
Subject: kasvatustiede
Licens: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
haapaniemi_janni_dissertation_2022.pdf 751.5Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post