Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Antakaa nyt edes kunnon lama! : Heikon taloussuhdanteen nimeäminen vuoden 2009 talousdiskurssissa sekä diskurssille tyypilliset kielenilmiöt lama-ajan maailman rakentajana

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Suomen kieli fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.author Riikonen, Hanna fi
dc.date.accessioned 2012-06-08T11:28:26Z
dc.date.available 2012-06-08 fi
dc.date.available 2012-06-08T11:28:26Z
dc.date.issued 2012-05-30 fi
dc.identifier.uri URN:NBN:fi-fe201206085943 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/34018
dc.description.abstract Tässä tutkielmassa tutkin ilmauksia, joilla vuonna 2008 alkaneeksi katsottuun heikkoon taloussuhdanteeseen on viitattu vuoden 2009 talousdiskurssissa. Tutkimuksen otoksena on noin 3000 Kauppalehdessä, Tekniikka ET Talous-lehdessä ja Helsingin Sanomissa ilmestynyttä juttua, joista 400:ssa viitattiin kyseisellä hetkellä vallinneeseen talouden tilaan. Yksittäisten ilmausten lisäksi tarkastelen diskurssille tyypillisiä kiteytyneitä rakenteita sekä toimittajan roolia lama-ajan maailman kuvaajana ja luojana. Tutkielman ensimmäinen, laajempi osa käsittelee suhdanteen nimeämistä: sanasemanttinen tutkimus perustuu kognitiivisen kielitieteen merkitysnäkemykseen. Toinen osa pureutuu syvemmälle diskurssiin: havainnoin, millaisia ennakkooletuksia, arvolatauksia ja kaksitulkintaisuuksia diskurssissa toistuvat kielenilmiöt rakentavat teksteihin. Laajemmin katsottuna tutkimusta voikin pitää diskurssianalyyttisena tutkimuksena, jossa kielenkäyttö nähdään todellisuutta rakentavana sosiaalisena toimintana. Kaikkien heikkoon taloussuhdanteeseen viittaavien ilmausten osalta esittelen niiden taustalta hahmottuvaa metaforiikkaa, interdiskursiivisuutta sekä mahdollista merkityksen muutosta. Kiinnitän huomiota lisäksi sananvalinnan tiedostamiseen myös tietyn ilmauksen välttelyyn. Kolmeksi yleisimmäksi suhdanneilmaukseksi osoittautuivat oletukseni mukaisesti taantuma, lama ja talouskriisi. Näiden ilmausten kesken havainnoin ensin kunkin ilmauksen yleisyyttä eri ajankohtina, eri tekstilajeissa sekä suhteessa ilmauksen maantieteelliseen viittausalaan. Tämän jälkeen tarkastelen, millaisina lauseenjäseninä vertailukolmikon ilmaukset esiintyvät. Samalla hahmottuu se maailmantila tai kuvitteellinen olio, joka eri suhdanteista piirtyy syntaktisten valintojen perusteella. Lausetasolta siirryn tekstitasolle pohtimaan, mitä yhteiskunnan tai talousjärjestelmän osaa koettelee juuri taantuma, lama tai talouskriisi. Toisessa osassa analysoin diskurssille tyypillisiä rakenteita taantumankin aikana ja taantumasta huolimatta sekä tapaa viitata talousahdinkoon implisiittisesti. Mainitut rakenteet jakavat maailman normaali- ja poikkeustilaan, joiden aikana jotakin oletetaan tai ei oleteta tapahtuvan. Oletukset tuntuvat usein perustuvan fraasiutuneisiin ilmaustapoihin, eivät niinkään kriittisesti suodatettuun tietoon. Tämä johdattalee kysymykseen siitä, millaisin keinoin toimittaja voi rakentaa teksteihin yhtenäisen vaikkakin ristiriitaisen lama-ajan elämäntyylin, jopa ihmistyypin. Karrikoitu taantuma on aktiivinen toimija, jonka konkretian avulla ilmaistu usein toki metaforisesti ymmärrettävä vaikutus ulottuu etenkin reaalitalouteen ja ihmisen käytökseen, myös ihmisen mentaaliseen tilaan. Talouskriisin otteet ovat hellemmät ja ne kohdistuvat pikemmin abstraktioihin kuin maailman näkyvään osaan. Talouskriisi on kuitenkin vahva velvoittava auktoriteetti. Se myös muistuttaa, että vastuu ongelmien ratkomisesta on niiden aiheuttajalla, ihmisellä itsellään. Talouskriisin yhdysvaltalaisesta alkukodista huolimatta kriisi ravisuttaa pahiten Eurooppaa. Idealistista yhtenäistä Eurooppaa ei kuitenkaan ole, sillä Suomella on ikioma lama. Lama asettaa yhteiskunnan osat vastakkain; lukijat herätetään glamouria vieroksuvaan lamatodellisuuteen affektin keinoin. Toisin kuin jo väistyväksi implikoitu talouskriisi, lama voi kuvastua myös tunnelmana, lähes kansallisena luonteenpiirteenä. Lama yhdistää kokonaista sukupolvea: Antakaa nyt edes kunnon lama! Ei näistä kirotuista taantumista ole sukupolvikokemukseksi! . Suhdanteen nimeäminen esitetään harvoin tietoisena, mutta sattumanvaraista se ei ole. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.title Antakaa nyt edes kunnon lama! : Heikon taloussuhdanteen nimeäminen vuoden 2009 talousdiskurssissa sekä diskurssille tyypilliset kielenilmiöt lama-ajan maailman rakentajana fi
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu sv
dc.ths Onikki-Rantajääskö, Tiina fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
antakaan.pdf 1.648Mb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account