Urban meadows have landed in Finnish cities: an examination of how they are aesthetically and ecologically appreciated

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202151259
Title: Urban meadows have landed in Finnish cities: an examination of how they are aesthetically and ecologically appreciated
Alternative title: Kaupunkiniityt ovat rantautuneet suomalaisiin kaupunkeihin: tarkastelu kuinka niitä esteettisesti ja ekologisesti arvostetaan
Author: Turkki, Emmi
Other contributor: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Science
Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2022
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202202151259
http://hdl.handle.net/10138/340270
Thesis level: master's thesis
Degree program: Kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma
Master 's Programme in Urban Studies and Planning
Magisterprogrammet i urbana studier och planering
Specialisation: USP Systems
USP Systems
USP Systems
Abstract: Luontokato on yksi polttavimmista ympäristöhaasteista nykypäivänä, ja sen vuoksi suomalaiset kaupungit ovat alkaneet eurooppalaisia kaupunkeja seuraten tehdä itselleen vihertämissuunnitelmia, yhtenä niistä niittyelinympäristöjen lisääminen. Niittyjen ekologiset ja taloudelliset hyödyt tunnetaan hyvin, mutta kun niittyhabitaatteja tuodaan ihmisten arkiympäristöön, on tärkeää pohtia, miten se vaikuttaa ihmisten ympäristöesteettisiin kokemuksiin. ”Estetiikka” ymmärretään usein vain yksittäisinä mieltymyksinä, mutta tässä opinnäytetyössä aiheeseen on paneuduttu ympäristöestetiikan tutkimusalan kautta. Yhdistämällä ympäristöestetiikan ja ekologian tutkimusaloja, tämä opinnäytetyö tarjoaa tuoreen näkökulman kaupunkiniityistä käytävään arvokeskusteluun. Työssä analysoitiin suomalaisten kaupunkien niittyihin liittyviä toimenpideohjelmia. Aineiston keräämisen jälkeen selvitettiin sisällönanalyysia hyödyntämällä, millaisia ekologisia ja esteettisiä näkökulmia dokumenteista tulee esille. Aineiston käsittelyä jatkettiin edelleen diskurssianalyysilla. Työn painotuksen ollessa ympäristöestetiikassa tavoite oli löytää yhtenäisiä tapoja, joilla kaupungit rakentavat kuvaa kaupunkiniittyjen esteettisestä arvosta. Sisällönanalyysin perusteella aineistosta oli tunnistettavissa sekä ekologisia että esteettisiä näkökulmia. Ekologinen sisältö painottui siihen, kuinka kaupunkiniityt ovat oiva tapa lisätä luonnonmonimuotoisuutta, ja samalla ne tarjoavat kaupunkilaisille virkistysmahdollisuuksia. Esteettinen sisältö painottui kaupunkiniittyjen kulttuurihistorialliseen merkitykseen ja kokemuksellisuuteen. Sisällönanalyysin pohjalta dokumenteista oli tunnistettavissa kolme johdonmukaista diskurssia. Ensimmäinen kuvastaa niittyjä, jotka ovat jäänteitä kaupunkien maanviljelyhistoriasta, ja niiden ekologiset ja kulttuuriset arvot ovat helposti tunnistettavissa. Toinen diskurssi kuvaa niitä niittyjä, joita kaupunkeihin parhaillaan kehittyy vanhoista nurmikoista ja metsittyvistä niityistä. Niiden luonto- ja virkistysarvot tunnistetaan, mutta niiden ei uskota täyttävän odotuksia kukkivista niityistä. Välttääkseen negatiivista kritiikkiä kaupunkien asiantuntijat haluavat tiedottaa kaupunkilaisia niiden ekologisista ominaisuuksista. Viimeinen tunnistettu diskurssi keskittyy niittyjen kokemiseen. Toisin kuin ympäristöesteettistä kokemusta käsiteltiin työn teoriaosuudessa, diskurssi rajoittuu vain visuaalisuuteen ja virkistyskokemukseen. Tapa, jolla kaupunkiniittyjen esteettiset ominaisuudet, arvo ja kokemukset tunnistetaan ammatillisessa piirissä, vaikuttaa siihen, kuinka niistä kerrotaan kaupunkilaisille. Tässä työssä kävi ilmi, että dokumenteissa käytetyt ympäristöestetiikkaan viittaavat termit olivat riittämättömiä eivätkä ne vastaa tutkimusalalla käytettyjä konsepteja. Kun viherympäristöjen arvokeskusteluun liitetään ymmärrystä ympäristöestetiikasta, voidaan käytävää keskustelua laajentaa siitä, kuinka epäsiistejä ekosysteemejä siedetään, siihen kuinka epäsiistejä ekosysteemejä esteettisesti arvostetaan. Samalla kun kaupunkilaisia tiedotetaan kaupunkiniittyjen ekologisista hyödyistä, tulee heitä tiedottaa myös kaupunkiniittyjen esteettisistä mahdollisuuksista, esimerkiksi villeydestä, esteettisestä monimuotoisuudesta ja siitä kuinka arkiympäristöt tuottavat yllättäviä, ”vieraita” kokemuksia.As biodiversity loss is identified to be one of the pressing environmental challenges today, Finnish cities have begun to follow in the footsteps of many European cities by creating urban greening plans in the form of increasing meadow habitats. The ecological and economic benefits of urban meadows are well understood, but when meadow habitats are brought into people’s everyday environments, it is important to consider how it affects people’s environmental aesthetic experiences. ‘Aesthetics’ is often understood solely as individual preferences, but the aim of this thesis was to address the aesthetic appreciation of meadows through the field of environmental aesthetics. Combining the fields of environmental aesthetics and ecology, this study provides a fresh perspective to the value debate over urban meadows. The analysis of the work approached the topic from the perspective of Finnish cities. After compiling the operational programs that solely consider urban meadows, qualitative content analysis was used to analyze what ecological and aesthetic aspects are brought up in the documents and how they are valuated. To emphasize the aesthetic perspective, it was further investigated through discourse analysis whether there are consistent ways in which cities construct an image of the aesthetic values of urban meadows. The content analysis showed that the documents have both ecological and aesthetic viewpoints. The ecological content emphasized that meadows are important tool in increasing biodiversity and also provide recreational possibilities for people. The aesthetic content focused on the cultural-historical role of the meadows as well as the experiences provided by the meadows. Based on the content analysis, three uniform discourses were identified throughout the documents. The first relates to meadows which are the remains of cities’ agricultural history, and their cultural and ecological values are easily recognizable. The second refers to meadows that are currently emerging from other green types such as lawns and grasslands reverting to woodland. They are seen as having ecological and recreational value, but as they are unlikely to meet the expectations for flowering meadows, city officials want to inform citizens about the ecological qualities of these meadows to avoid negative feedback. The last discourse focuses on the experiential side of meadows, but instead of talking about the environmental aesthetic experience as understood in theoretical research, the argumentation is restricted to visual and recreational experiences. The way in which the aesthetic qualities, values and experiences of urban meadows are understood in a professional context reflects the way in which they are presented to the users of green areas. This thesis has revealed that the terminology used in the documents referring to environmental aesthetics is insufficient and does not correspond to the concepts presented in the theory of the work. Expanding the debate on environmental aesthetics would turn the goal of ‘people tolerating unordered ecosystems’ to ‘how can unordered ecosystems be aesthetically appreciated’. While informing citizens about the ecological benefits of urban meadows, they should also be informed about the potential aesthetic values of urban meadows, such as wildness, aesthetic diversity, and how the ordinary environment becomes extraordinary.
Subject: urban meadow
environmental aesthetics
ecology
aesthetic appreciation
aesthetic value
biodiversity


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Turkki_Emmi_progradu_2022.pdf 1.314Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record